Moni luulee, että vain käytettyjä vaatteita voi kierrättää mutta myös vaateteollisuudessa ylijääneet kankaat kierrätetään. Suomalaisyritys tekee näistä jämämateriaaleista uusia kankaita.
Kankaiden maatumisaika on pitkä. Esimerkiksi polyesteri ja muut tekokuidut mitkä sisältävät muovia, eivät maadu. Luonnonkuidut kuten puuvilla maatuvat, mutta nekin hitaasti. EU:ssa suunnitellaankin, että kankaita ei saisi enää tulevaisuudessa viedä kaatopaikalle.
Tekstiiliteollisuudessa kankaita ja materiaaleja jää kuitenkin suuria määriä yli, kaikissa eri tekovaiheissa, puuvillasta itse vaatteeksi. Suomalaisyritys Pure Waste Textiles ottaa vastaan tekstiiliteollisuudessa yli jääneen materiaalin ja tekee niistä uutta kangasta takaisin vaateteollisuudelle.
Anders Bengs, yksi Pure Waste Textilesin perustajista kertoo, että vuodessa tehdään esimerkiksi noin kolme miljardia paria farkkuja. Kun kaava leikataan kankaasta, noin 10 prosenttia koko kankaasta menee hukkaan. Nämä hukkapalat kuljetetaan Pure Waste Textilesiin missä ne karstataan uudestaan kuiduksi ja kuidusta valmistetaan uutta kangasta.
– Raaka-aineen laatu pyritään aina säilyttämänä samana, Bengs toteaa.
Kankaita, lankoja ja vaatteita
Bengs kertoo, että suurin osa heille tulevista tekstiiliteollisuuden ylijäämäkankaista tulee Kiinasta ja Intiasta.
Kun kangaspalat on muutettu takaisin kankaaksi, uusiokankaat lähetetään samoihin tehtaisiin takaisin.
Myös suomalaiset tekstiiliyritykset kierrättävät ylijäämäkankaansa Pure Waste Textilesin kautta.
Pääosin yritys tekee ylijäämäkankaista uusia kankaita ja lankoja mutta myös valmiita tuotteita, esimerkiksi t-paitoja. Tällaiset tuotteet menevät yrityksille, jotka eivät itse valmista tuotteita mutta tarvitsevat esimerkiksi t-paitoja B to B -markkinoinnissa.
Kankaita ei värjätä, vaan niistä tulee sen värisiä kuin ne ovat alunperin olleet.
Haavena myös käytettyjen vaatteiden kierrätys
Käytettyjä vaatteita Pure Waste ei ota vastaan. Vielä.
Käytettyjen vaatteiden tie uudeksi kankaaksi on vielä liian pitkä ja hankala. Niistä täytyy ottaa käsin irti napit, materiaalilaput, vetoketjut ja muut ylimääräiset osat, ennen kuin kangas voidaan laittaa karstauskoneeseen missä se muutetaan takaisin kuitumuotoon.
– Meillä on suunnitelmia, että tulevaisuudessa pystyisimme ottamaan vastaan myös käytettyjä vaatteita mutta se vaatii ensin rahoitusta ja prosessi on iso, toteaa Bengs.
Katso Huomenta Suomen lähetyksestä miten kangas muuttuu uudeksi kankaaksi
Sumo video id
Lue myös:
Cyrila Cibulka cyrila.cibulka(at)mtv.fi @CyrilaCibulka