Hovioikeus vapautti Helsingin Sanomat miljoonakorvauksista

Helsingin hovioikeus on vapauttanut Helsingin Sanomat maksamasta korvauksia taannoisen Nostokonepalveluun liittyneen uutisoinnin takia. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi toissa vuonna Sanoma Osakeyhtiön yhteensä 2,6 miljoonan euron korvauksiin Helsingin Sanomien uutisten takia. Uutisissa kerrottiin Nostokonepalvelu-yhtiöön liittyneistä veropetosepäilyistä, joista ei lopulta nostettu syytettä.

Runsas 2,5 miljoonaa euroa oli vahingonkorvauksia Nostokonepalvelulle, noin 80 000 euroa taas korvauksia henkisistä kärsimyksistä yhtiön omistajille. Uutisista ei nostettu herjaussyytettä Helsingin Sanomia vastaan, vaan asiaa käsiteltiin oikeudessa ainoastaan riitajuttuna.

Laamanni korosti sananvapautta

Hovioikeuden ratkaisun mukaan Helsingin Sanomien uutisointi sisälsi totuudenvastaisia väitteitä ja antoi lukijoille osittain väärän kuvan asiasta, mutta varsinaisten rikosepäilyjen suhteen uutiset olivat totuudenmukaisia.

Kaikki kolme hovioikeuden neuvosta oli yhtä mieltä siitä, ettei Helsingin Sanomien tarvitse maksaa korvauksia Nostokonepalvelulle.

Yksi neuvoksesta esitti kuitenkin eriävän mielipiteen, jossa Helsingin Sanomien uutisointia puolustettiin voimakkaasti. Laamanni Iiro Kartano katsoi, että lehdellä on ollut oikeus ja jopa velvollisuus kirjoittaa Nostokonepalveluun liittyvistä rikosepäilyistä. Kartanon mukaan tapaus oli yhteiskunnallisesti poikkeuksellisen merkittävä, koska huomattavan osan yhtiön osakkeista omisti Verohallituksen pääjohtaja Jukka Tammi. Lehdistön tehtävä valvoa yhteiskunnallista vallankäyttöä kuuluu sananvapauden ydinalueeseen.

Kartanon lisäksi päätöksen tekivät hovioikeuden neuvokset Risto Jalanko ja Anita Stenberg.

Nostokonepalvelun tappiot arvioitua pienemmät

Hovioikeus arvioi Nostokonepalvelun kärsimät tappiot huomattavasti pienemmäksi kuin käräjäoikeus. Rikosepäilyjä koskeva uutisointi aiheutti hovioikeuden mukaan yhteensä noin 0,3 miljoonan euron vahingot, kun käräjäoikeus arvioi vahinkojen olleen 2,5 miljoonaa euroa.

Nostokonepalvelu vaati noin 4,2 miljoonan euron korvauksia sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa. Hovioikeus laskee, että Nostokonepalvelun väittämä liikevaihdon menetys perustui arvioon kovasta liikevaihdon kasvusta. Liikevaihdon olisi pitänyt kasvaa yli 50 prosenttia kahdessa vuodessa. Hovioikeuden mukaan myös kiinteiden kulujen pitäisi tuolloin kasvaa, joten vahingon määrä pitää laskea käyttökatteen perusteella.

Nostokonepalvelun johtajien todettiin puhuneen ristiriitaisesti kulujen kasvuun liittyvistä seikoista.

Journalistiliitto: Hovioikeus ymmärsi tiedotusvälineiden roolin

Asiamies Jouni Tervo Suomen Journalistiliitosta pitää Helsingin hovioikeuden päätöstä erinomaisen tärkeänä.
- Hovioikeuden ratkaisussa ymmärretään tiedonvälityksen rooli kertoa asioista, myös keskeneräisistä asioista, Tervo sanoo.

- Uutiset eivät ole täydellisiä, vaan ne täydentyvät sitä mukaa, kun tietoa on saatavissa. Ei voida ajatella, ettei asiasta voisi kertoa, koska kaikkia seikkoja ei ole vielä sillä hetkellä tiedossa.

Tervon mielestä päätös mahdollistaa näin tiedonvälityksen jatkumisen niillä linjoilla, joihin Suomessa ja muuallakin on totuttu. Käräjäoikeudessa määrättyjen ennätyskorvausten hyväksyminen sen sijaan olisi tarkoittanut, että uutistyölle olisi asetettu uudet, entistä kovemmat vaatimukset.

-Tämä paaluttaa sitä meidän näkökulmastamme oikeaa linjaa, että asioita pitää pystyä käsittelemään kriittisesti, Tervo kuvaili.

Nostokonepalvelu hakee valituslupaa KKO:lta

Nostokonepalvelu-yhtiö hakee korkeimmalta oikeudelta (KKO) valituslupaa hovioikeuden päätökseen. Yhtiön mielestä hovioikeuden linja eroaa aiemmasta oikeuskäytännöstä.

Nostokonepalvelu ihmettelee hovioikeuden kantaa, jonka mukaan tapauksessa ei ollut olemassa erityisen painavia syitä korvata taloudellista vahinkoa, kun aiemmin lehtimiestavan vastainen menettely on katsottu syyksi korvauksiin. Hovioikeus asetti yhtiön mielestä myös tavallista suuremmat vaatimukset herjauksen tunnusmerkistön täyttymiselle.

Nostokonepalvelu katsoo käräjäoikeuden ja hovioikeuden perustelleen päätöksiään monelta osin yhdenmukaisesti, vaikka lopputulos olikin täysin erilainen. Molemmat oikeusasteet totesivat, että Helsingin Sanomien uutisoinnissa oli virheellisyyksiä.

(MTV3-STT)

(Seitsemän uutiset 17.11.2003)