Hissi vanhaan taloon - siihen on monta perusteltua syytä

Tämä on tiedostettu varsinkin Helsingissä, jossa pari vuotta sitten käynnistyi erityinen hissiprojekti. Siinä on panostettu voimakkaasti viestintään ja käytännön neuvontaan.

Toimintaa junailee hissiasiamies Erkki Holappa:
"Hissiasiamies toimii taloyhtiön puolesta puolueettomana asiantuntijana. Hän auttaa, kun yhtiöt setvivät tätä varsin monimutkaista rakentamisvyyhtiä. Soitto kaupungin hissiasiamiehelle, niin sovitaan aika ja paikka. Tähän mennessä olen kierrellyt runsaat 200 yhtiötä; porrashuoneita niissä on yli 800."

Asunto-osakeyhtiöiden kiinnostus hissihankkeisiin on Helsingissä selvästi lisääntynyt. Hankkeita on valmisteltu kymmenissä taloyhtiöissä. Jotkut ovat jo ehtineet hankkeensa toteuttaa, kuten Roihuvuoressa sijaitsevassa As Oy Satumaanpolussa, jossa hissin rakentamista oli ehditty puntaroida kymmenisen vuotta. Hallituksen puheenjohtaja Rauno Walldén kertaa historiaa:

"Kun laki muuttui pari vuotta sitten siten, että yksinkertainen enemmistö riittää hissipäätöksen tekoon, alettiin uudella innolla viedä asiaa eteenpäin. Keskustelu oli vahvaa, mutta lopulta päädyttiin myönteiseen tulokseen kun äänestyksen kautta todettiin, että enemmistö haluaa hissiä. Toinen ratkaiseva tekijä oli myös valtion ja kunnan rahallinen tuki."

Satumaanpolun hissikustannukset jakautuivat seuraavasti:

Kokonaiskustannukset 100 000 euroa
Valtion ja kunnan hissiavustukset 50 000 euroa
Asukkaiden maksettava yhteensä 50 000 euroa

Kustannusosuus esim. 60 neliön asunnossa on noin 3 200 euroa

Sijoittamalla hissi valittuun paikkaan talossa se pystyttiin viemään ullakolle asti. Huomattava parannus asumistasoon sekin - kuivatusullakko saatiin välittömästi hyötykäyttöön. Portaita ei tarvinnut juurikaan leikata eikä tukijärjestelmää laattoineen ollut tarvis rakentaa.

Helsingin Maunulassa puolestaan AsOy Suursuontie 4 toteutti hissihankkeen ennätysvauhtia. Yhtiökokous oli huhtikuussa ja rakentaminen alkoi 21.10.
- Olisi varmaan alkanut aiemminkin, mutta hissitoimitusta ei pystytty nopeuttamaan. Hissit olivat käyttökunnossa 1. joulukuuta! Kahden hissin rakentamiseen meni siis aikaa vajaat kaksi kuukautta.

Nopean toteutuksen tekivät mahdolliseksi ketjuhissit, jotka sijoitettiin itsekantaviin, paloeristettyihin kuiluelementteihin. Hissin rakentamisen jälkeen porrasleveydeksi jäi 80 senttiä, jonka pelastuslaitos katsoi riittäväksi.

Kustannukset voi jakaa monella tavalla

Kummassakin taloyhtiössä hissirakentamisen kustannukset jaettiin normaalilla vastikeperiaatteella. Muunkinlaiset rahoitusmallit voivat tulla kysymykseen.

Asiaa valaisee Uudenmaan asuntokiinteistöyhdistyksen neuvontalakimies Kai Haarma:
"Jos hissikustannusta halutaan jyvittää jotenkin yhtiöjärjestyksestä poikkeavasti, silloin on tietysti muistettava hakea hyväksynnät kaikilta niiltä, jotka tällä systeemillä maksaisivat enemmän kuin yhtiöjärjestyksen mukaisella vastikeperusteella. Tällä jyvityksellä voitaisiin mahdollisesti ajatella niin, että laskettaisiin vaikka askellukumääriä ja sen mukaan sitten tehtäisiin lopullinen ratkaisu."

Jos taloyhtiö poikkeaa teknisesti - tai asukkaiden kiinnostuksen osalta - rappujen välillä, olisi ihan hyvä vaihtoehto toteuttaa hissi siellä, missä se menee kivuttomasti lävitse. Tämä vaatisi sitä, että yhtiökokous ensin päättää enemmistöllä siitä, että ylipäätään sallitaan hissin rakentaminen taloyhtiön yhteen tai useampaan rappuun. Sen jälkeen sitten osakkeenomistajat keskenään sopisivat kirjallisesti kustannustenjaosta.

Myös yhtiöjärjestykseen olisi syytä ottaa määräys siitä, miten nämä hoitokustannukset jatkossa sitten jakaantuvat.

Hissit tulivat, epäluulot haihtuivat

Olipa rahoitusmalli ja kustannusten jakoperiaate mikä tahansa, hissihankkeessa kannattaa panostaa huolelliseen valmisteluun ja ammattitaitoiseen suunnitteluun. Holappa:
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty tässäkin tapauksessa. Taloyhtiössä on syytä perustaa erityinen hissitoimikunta kartoittamaan hommaa - onnistuuko meille ja minkälainen onnistuu. Sitten kun suunnittelijoihin ja valmistajiin otetaan yhteyttä niin yhteistuumin voitaisiin pohtia sitä, minkälaista hissiä haluttaisiin.

Hissihankettaan suunnittelevien on hyvä ottaa selvää muiden yhtiöiden kokemuksista. Ainakin esimerkkitapauksissamme hissihankkeille valitettavan yleinen kyräily ja riitely jäivät lopulta taka-alalle.

As Oy Suursuontie 4 hallituksen puheenjohtaja Eeva Mentu:
"Kielteistä en ole kuullut sanottavan kertaakaan - ei edes niiden taholta, jotka olivat äänestyksessä vastaan. Kyllä vastustajatkin näkyvät hyvin mielellään käyttävän hissiä."

Ja samaa painottaa Walldén:
"Iäkkäämmät ovat tietysti tyytyväisiä - vanhimmat asukkaat ovat asuneet täällä neljäkymmentä vuotta. Nuoremmiltakin on tullut jo myönteisiä lausuntoja: jotkut ovat myyneet asuntonsa ja kertoneet, että hissi toi paljon ostajia ja korotti hintaa."

Helsingin esikaupunkialueella ollaan siis tyytyväisiä hisseihin. Myös keskustassa sijaitsevissa talossa vastaavia päätöksiä on tehty, mutta taivaalle on yllättäen noussut uhkaavia pilviä rakennussuojelun taholta. On katsottu, että talo on kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti niin arvokas, että päätös ja haave voi jäädä toteutumatta. Herää kysymys kumpi on tärkeämpää, rakennusten vai ihmisten suojelu.