Hiihtokäräjät: Mitä lääkäritodistajat ovat tähän mennessä kertoneet?

Tähän mennessä kuultujen kertomusten mukaan vaikuttaa siltä, että 90-luvun alussa suomalaislääkäreillä oli tietoa epon käytöstä hiihdossa, mutta muiden maiden urheilijoiden toimesta. Mutta mitä lähemmäksi tullaan 90-luvun loppua, sitä tietoisemmaksi lääkäritkin tulevat.

Jutussa on kyse siitä syyllistyivätkö Jari Räsänen, Pekka Vähäsöyrinki, Antti Leppävuori ja Jari Piirainen törkeään petokseen, kun he penäsivät korvauksia dopingistä 1998 uutisoineelta STT:ltä. Entinen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö on kertonut laajasti dopingkulttuurista.

Lääkäritodistajien suhteen tilanne on se, että syyttäjä hakee lääkäritodistajilta tukea Kyrön kertomuksille kun puolustus yrittää horjuttaa niitä. Vähäsöyringin puolustus on kutsunut useita lääkäreitä osoittaakseen, ettei Vähäsöyrinki ollut dopingpuuhissa mukana.

Rehusella vähän tietoa 90-luvusta

Lääkäri Seppo Rehusella eiollut tietoa mistään dopingkuvioista 1990-luvulla. Hän toimi hiihtolääkärinä 1980-90 ja uudelleen pari vuotta Lahden MM-kisojen jälkeen. Hän on ollut myös olympiajoukkueen ylilääkäri kuusissa kisoissa.

Rehunen sanoi, ettei tiennyt plasmaekspandereiden käytöstä Naganossa 1998 eikä siitä, että yhden hiihtäjän verta oli kisoissa laskettu. Rehunen ei tiennyt myöskään hiihtäjien korkeista hemoglobiiniarvoista.

Rehunen kuvasi Jari Piiraista Suomen antidopingkomppanian päälliköksi. Rehusen mukaan Piiraisen suhtautuminen dopingiin oli hyvin kieltäinen.

Vähäsöyringin kanssa Rehunen oli ollut viisi vuotta yhdessä joukkueen kanssa. Kielletyistä aineista oli keskusteltu, mutta Rehusen mukaan kertaakaan esillä ei ollut sellaista asiaa, että oma joukkue alkaisi käyttää dopingia.

Keskiviikkona aamupäivällä kuultiin kolmea muutakin lääkäriä.Mitä he kertoivat?

Immunologinen projekti - voidaanko flunssa ennakoida?

Urheilun erikoislääkäri Jarmo Karpakka Oulusta kertoi immunologisesta ja farmakologisesta projektista 90-luvulla. Karpakan oli kutsunut Pekka Vähäsöyringin puolustus.

Kainuun sairaanhoitopiirin kautta projekteissa mukana ollut Karpakka selvitti, että immunologisen projektin tarkoituksena oli yrittää selvittää millainen ihmisen puolustuskyky esimerkiksi flunssaa vastaan on ja erityisesti miten se voidaan havaita ja ennakoida. Projekti ei vakuuttanut Karpakkaa.

Lääkäri Jorma Penttinen taasen kertoi, että immunologista vastustuskykyä lisäävää rokotetta pistettiin Jari Räsäseen.Penttinen oli hiihtoliiton lääkäriryhmässä 90-luvun alussa. Kyse oli nuhakuumeen torjumisesta, Penttinen kertoi. Projekti jäi vähin äänin taka-alalle. Penttisen mukaan siihen ei sisältynyt kiellettyjä aineita.

Hiihtolääkärinä 90-luvun alussa toiminut Hannu Miettinen kertoi projektin liittyneen enemmän avaruustieteeseen. Hänen mukaansa olisi ollut hienoa, jos olisi kehitetty rokote, joka estäisi sairauksia. Mutta kun näyttöä ei saatu niin hän piti sitä humpuukina.

Rehunen tiesi hankkeesta, muttei ollut siinä mukana. Rehusen mukaan 90-luvun aikainen ja nykyinen tieto sekottuvat.

Penttinen, Miettinen ja Rehunen olivat oikeudessa puolustuksen todistajina.

Farmakologinen ohjelma - keinoja kunnon alenemisen torjumiseen

Farmakologisessa projektissa taasen tarkoitus oli sitten selvittää keinoja kunnon alenemisen torjumiseen. Karpakan mukaan farmakologisessa ohjelmassa oli esillä luontaistuotteita ja lisäksi mainittiin keinoina kasvuhormoni ja epo. - Venäjällä oli osaamista ja tietotaitoa. En tiedä onko niitä käytetty.

Karpakan mukaan sairaanhoitopiirin kiinnostus liittyi siihen, että Vuokatin urheiluopistolla oli talviurheilun asiantuntemusta ja Kainuun prikaatilla taasen talvisodankäynnin tietoa. Tarkoitus oli kehittää Kainuuseen "kylmäosaamista"

Penttinen ei tiennyt farmakologisesta ohjelmasta, koska se oli aloitettu vasta hänen kautensa jälkeen.Penttinen sanoi, ettei ollut havainnut kiellettyjen aineiden käyttöä.

Kielletyt aineet?

Penttisen mukaan hiihdossa oli saatu havaintoja korkeista hemoglobiiniarvoista kv. kilpailujen yhteydessä. Tutkimuksia oli tehnyt kansainvälisen hiihtoliiton lääketieteelliseen komissioon kuulunut Tapio Videman. Penttinen oli ihmetellyt lääkärilehden artikkelissa 1993 miksi eponkäyttäjiä ei saada kiinni. Penttinen kertoi kokeneensa turhauttavaksi sen kun 1992 Albertvillen olympialaisissa ei sairaalaan joutuneen venäläishiihtäjän tapaukseen puututtu.

Suomalaiset päättivät yrittää nostaa niitä alppimajan avustuksella. Penttisen mukaan 150:n hemoglobiiniarvo pystytään nostamaan noin 160-165:een.

Myöhemmin suomalaishiihtäjiltä mitattiin selkeästi korkeampia hemoglobiiniarvoja. - Kyllä se panee epäilemään epon käyttöä, Penttinen sanoi.

Miettinen sanoi, ettei ollut havainnut hiihtolääkärikautenaan suomalaisilla mitään dopingin käyttöä. Muiden maiden osalta epäilyjä oli ollut.