Suomen Urheilugaala julkisti tiistaina yhteensä 23 gaalan palkintolautakunnan nimeämää ehdokasta seitsemässä eri palkintoluokassa.
Lopullisen valinnan tekee Urheilugaalan suuri raati suljetussa äänestyksessä, jonka tulokset paljastetaan gaalajuhlassa tammikuun 10. päivänä Hartwall Areenalla Helsingissä. Palkintolautakunta jätti palkintoluokan Puhtaasti paras –antidopingteko ehdokkaiden nimeämisen tarkoituksella joulukuun puolelle.
Keskiviikkona alkavassa urheilutoimittajien äänestyksessä ratkeavat Vuoden urheilija, Vuoden valmentaja, Vuoden nuoriurheilija sekä Vuoden joukkue. Ammattikunnan valinnat julkistetaan niin ikään Suomen Urheilugaalassa.
Lisäksi gaalassa jaetaan erikoispalkintoja. Sokerina pohjalla vuosi sitten perustettu Suomen Urheilun Hall of Fame saa gaalassa uusia sankareita arvovaltaiseen kunniagalleriaansa.
30.11.2010 julkistetut palkintoehdokkaat:
Läpimurto
Urheilija, joka teki näyttävän läpimurron lajinsa huipulle.
1) Robert Helenius (s. 2.1.1984), nyrkkeily
Edennyt ammattilaisena vääjäämättömästi kohti raskaan sarjan terävintä kärkeä voitettuaan kaikki 14 kamppailuaan runsaan kahden vuoden aikana. Piti viiden kuukauden tauon murrettuaan oikean käden nimettömänsä voittoisassa ottelussa maaliskuussa 2010. Palattuaan kehiin valtasi EU:n mestaruuden elokuussa ja puolusti menestyksekkäästi titteliään kotiyleisön edessä Hartwall Areenalla marraskuussa. Ottelussa oli panoksena myös WBO-liiton Intercontinental-mestaruus.
2) Maija Löytynoja (s. 17.1.1984), ampumahiihto, vammaisurheilu
Nousi yllättäen maaliskuussa 2010 Vancouverin paralympiakisojen parhaaksi suomalaisurheilijaksi saavutettuaan uransa ensimmäisen arvokisamitalin voittamalla hopeaa liikuntavammaisten pystyhiihtäjien ampumahiihdon takaa-ajossa. Löytynoja oli koko kisojen paras ampuja myös miehet mukaan lukien. Löytynoja antoi viitteitä kyvyistään jo vuoden alussa, kun hän otti uransa ensimmäisen maailmancupin osakilpailuvoiton Ranskassa. Cupin loppupisteissä hän oli kolmas.
3) Antti Niemi (s. 29.8.1983), jääkiekko
Vuonna 2008 Chicago Blackhawksin riveissä NHL-uransa aloittanut vantaalaiskiekkoilijan toinen NHL-kausi käynnistyi näyttävästi Hartwall Areenalla Helsingissä nollapelillä. Niemi nousi kauden mittaan joukkueensa ykkösmaalivahdiksi ja torjui yhteensä 22 ottelussa pudotuspeleissä. Hän oli Chicagon kantava voima lopulta Stanley Cup –mestaruuteen päättyneellä kaudella. samalla Niemestä tuli ensimmäinen Stanley Cupin voittanut suomalaismaalivahti.
4) Tomi Tuuha (s. 28.11.1989), telinevoimistelu
Katkaisi 12 vuotta jatkuneen arvokisojen mitalittoman ajanjakson suomalaisessa telinevoimistelussa nousemalla huhtikuussa Birminghamissa hypyn Euroopan mestariksi lähes virheettömillä suorituksilla. Vakiinnutti muutenkin asemansa hypyn huipulla maailmassa saavuttamalla kauden aikana kaksi kolmossijaa maailmancupin osakilpailuissa. Lokakuussa hän saalisti MM-kisoissa uransa parhaat hypyn yhteispisteet (16,016), mikä riitti kovatasoisessa seurassa 11. sijaan.
Esikuva
Urheilija, joka sopii urheilulliseksi esikuvaksi koko Suomen kansalla ja erityisesti urheileville nuorille.
1) Heikki Kovalainen (s. 19.10.1981), kilpa-autoilu
Kahdesti (2005 ja 2006) vuoden kainuulaiseksi valittu suomussalmelainen ylioppilas nousi 25-vuotiaana kaudella 2007 kilpa-autoilun kuninkuusluokkaan Formula ykkösiin. Hän osoitti heti alussa piinkovassa yksilölajissa poikkeuksellisia herrasmiespiirteitä, joista kertoo myös hänen lempinimensä ”Niceman”. Kovalainen voitti ensimmäisen F1-osakilpailunsa 2008. Kiireisen uransa lomassa Kovalainen jakaa auliisti aikaansa faneilleen ja kilpa-autoilusta kiinnostuneille.
2) Riikka Lehtonen (s. 24.7.1979), lentopallo
Kaikkien aikojen menestyneimmän suomalaislentopalloilijan saavutusten kirjoon kuuluu mm. kaksi (2002 ja 2003) Mestareiden liigan voittoa ja neljän eri maan mestaruudet. Moninkertainen vuoden lentopalloilija, Vuoden naislentopalloilija ja beach volleyssä vuoden naispelaaja on esiintynyt pitkällä urallaan aina positiivisesti ja muita kannustavasti vahvistaen suomalaisen urheilun ja naislentopallon imagoa.
3) Jarkko Nieminen (s. 23.7.1981), tennis
Edustanut Suomea Davis Cupissa yhtäjaksoisesti vuodesta 1999 alkaen. Pysynyt yhden maailman kilpailluimman urheilulajin huipulla lähes kymmenen vuotta noustuaan maailman rankingissa ensimmäisen kerran sadan parhaan joukkoon 2001, paras rankin 13:s (2006), nykyinen 38:s. Kaudella 2008 Nieminen valittiin vuoden varusmiesurheilijaksi. Esimerkillinen suomalaisen sisun ilmentymä otteluissa ja rauhallinen puhtaan urheilun sanansaattaja pelien ulkopuolella.
4) Ilkka Tuomisto (s. 19.1.1984), hiihto (vammaisurheilu)
Valiittiin Vancouverin paralympiakisojen avajaisissa Suomen lipunkantajaksi ja kiitti kunniasta pokkaamalla kisojen päätösmatkallaan liikuntavammaisten pystyhiihtäjien sprintissa uransa ensimmäisen olympiamitalin (pronssi). Ulospäinsuuntautunut huippu-urheilija esiintyy kannustavasti kanssakilpailijoitaan kohtaan ja viestii peräänantamattomuudellaan elämän positiivisista arvoista.
Markkinointiteko
Urheilun markkinointiteko, joka idealtaan ja / tai toteutukseltaan erottui joukosta ja antoi kannustavaa esimerkkiä muille urheiluorganisaatioille.
1) Jyväskylän Jalkapalloklubi (JJK), jalkapallo
Päijänteen Barcelonaksi ristityn keskisuomalaisseuran markkinointi on rajallisilla voimavaroilla kekseliään tehokasta. Vasta kaksi kautta ylimmällä sarjatasolla pelannut JJK on onnistunut vaatimattomasta menestyksestään huolimatta sitouttamaan paikallisväestön, mistä on osoituksena Veikkausliigan kolmanneksi paras yleisömäärä. Hämmästyttävä toinen sija medianäkyvyydessä kertoo todellisesta markkinointiläpimurrosta valtakunnallisesti.
2) NHL Premiere, Helsinki, jääkiekko
Jokerit onnistui yhteistyössä NHL:n kanssa täyttämään Hartwall Areenan lokakuussa kahtena iltana peräkkäin, kun paikalle saapui yhteensä lähes 26 000 jääkiekon ystävää. Kuuden suomalaispelaajan tähdittämiä Carolina Hurricanesin ja Minnesota Wildin Helsingin otteluita seurattiin yli sadassa maassa television välityksellä. Peleistä ensimmäinen avasi historiallisesti yksin NHL-kauden, kun muut saman päivän avausottelut käynnistyivät aikaeron takia useita tunteja myöhemmin.
3) Paralympiapäivä, Helsinki, vammaisurheilu
Paralympiakomitean elokuussa järjestämä Paralympiapäivä Helsingin keskustassa teki vammaisurheilua tutuksi kaikelle kansalle pääkaupungin ytimessä. Tapahtuma esitteli seitsemän erilaista vammaisurheilulajia mukaan lukien hiihto aidolla lumella kesähelteestä huolimatta. Yleisö pääsi kokeilemaan lajikirjoa ja tutustumaan Suomen vammaisurheilun kirkkaimpiin kansainvälisiin tähtiin. Paralympiapäivä kunnostautui myös yhteistyöverkoston rakentajana eri toimijoiden välillä.
Taustavoima
Urheilun taustavaikuttaja (valmentaja, huoltaja, toimitsija, seuratyöntekijä, erotuomari, fani tai vastaava), jonka panos on ollut poikkeuksellisen merkittävä.
1) Matti Heikkilä, urheilutestaaja, liikunnanohjaaja
Suomen Urheiluopiston liikunta- ja terveysklinikan markkinointijohtajana toimiva Heikkilä tunnetaan pitkäaikaisesta työstään opiston testauspäällikkönä. Hänen innostava ja rehellinen palautteensa sekä vahvat kannanottonsa liikuntakulttuurin puolesta ovat jättäneet lähtemättömän vaikutuksen suomalaiseen kunto- ja huippu-urheiluun. Vuoden liikunnanohjaajaksi 2006 valittu Heikkilä on toiminut mm. valmentajien kouluttajana sekä kirjoittanut useita alan julkaisuja.
2) Jarmo Salonen, erotuomari, lentopallo
Salosen kokemus arvoturnausten huippuerotuomarina on kohottanut hänet erittäin arvostetuksi toimijaksi kansainvälisen lentopallon toimielimissä. Salosen panos kotimaisen lentopalloerotuomaritoiminnan kehittämisessä ja tuomarien kouluttamisessa on nostanut suomalaisen alan osaamisen maailman huippumaiden tasolle. Salonen on uhrannut pyyteettömästi aikaansa lajin ja sen parissa työskentelevien hyväksi jo usean vuosikymmenen ajan.
3) Geog ”Tusse” Tallberg, hyväntekijä, purjehdus
Vuoden 1980 olympiamitalisti on luonut vuosikymmenten saatossa laajan kansainvälisen verkoston, jota hän hyödyntää tehokkaasti suomalaisen huippupurjehduksen hyväksi. Tallberg on myös rahoittanut pyyteettömästi kahden match race –purjehduskeskuksen venehankinnat. Viimeisin keskus mahdollistaa naisten match race –purjehduksen EM-kisojen järjestämisen ensi kesänä Helsingin Merisatamassa ja tukee erityisesti naisten huippupurjehdusta uudessa olympialuokassa.
Urheilukulttuuriteko
Urheilu ei ole vain hikeä, iloa, kyyneleitä, maaleja, pisteitä, sekunteja tai senttejä – urheilua voi jalostaa tai laajentaa myös laajemmasta näkökulmasta palkinnon arvoisesti.
1) Koripallopatsas, mm. Tom Hynninen sekä Koripallosäätiö ja Munkkiniemisäätiö
Idea koripallopatsaan pystyttämisestä Helsingin Munkkiniemeen syntyi jo 15 vuotta sitten Torpan Poikien edustusmiehistön menestyksen siivittämänä. Ajatuksena oli sijoittaa patsas koulupoikien vuonna 1948 rakentaman koripallotelineen paikalle. Monien vaiheiden jälkeen taiteilija Juhana Blomstedtin luoma patsas paljastettiin vihdoin lokakuussa 2010 kunnioittamaan koripallon lajikulttuuria ja munkkiniemeläistä koululiikunta- ja seuratyötä lajin hyväksi.
2) Pihtiputaan Keihäskarnevaalit 40 vuotta, Jorma Kinnunen ja Leo Pusa
Yhden suomalaisen urheilun menestyslajin oma kilpailutapahtuma sai alkunsa kahden aikansa legendan Jorma Kinnusen ja Leo Pusan ideasta kutsua kansalliset keihäänheiton huippunimet koolle harjoittelemaan ja kilpailemaan vuonna 1971. Vuosien saatossa Keihäskarnevaalit on kasvanut kolmipäiväiseksi 300 hengen tapahtumaksi, johon saapuu osanottajia 30 eri maasta. Viikonlopun aikana tapahtuman uutisointi ja erikoislähetys TV2-kanavalla keräävät yhteensä kaksi miljoonaa tv-katsojaa.
3) Vimpelin Veto, pesäpalloilmiö
Vimpelin Veto on kyennyt luomaan pienelle paikkakunnalle todellisen hegemonian pesäpallon ympärille. Poikkeukselliset mittasuhteet saanut yleisöryntäys palkittiin, kun seura voitti Suomen mestaruuden. Myös koululaitos eli menestyksessä mukana perumalla koulupäivän, jotta kaikki halukkaat voivat mennä pesäpallostadionille kannustamaan paikkakunnan omat pojat mestariksi.
Urheilujournalismi
Juttu, artikkeli tai ohjelma, toimittaja-, kirjoittaja, selostaja tai toimitus
1) Jatkoaika.com, verkkomedia, jääkiekko
Harrastustoiminnasta käynnistynyt jääkiekkoon erikoistunut verkkomedia on toiminut kasvualustana monille nuorille toimittajalupauksille, jotka ovat sen kautta kiinnostuneet laajemmin urheilujournalismista ja löytäneet tiensä urheilutoimittajan ammattiin muissa medioissa. Noussut suomen seuratuimman urheilumuodon suosituimmaksi sivustoksi, joka käsittelee jääkiekon eri ilmiöitä monipuolisesti, kiinnostavasti ja kantaaottavasti sekä keskusteluja herättävästi.
2) Kaj Kunnas, toimittaja ja selostaja, Sportmagasinet, YLE
Omaleimaisesti 20 vuoden ajan urheilun ilmiöitä television välityksellä esitellyt filosofian maisteri, joka on toimittajatyössään vaalinut kaksikielisyyden tuomaa rikkautta suomalaisessa urheilujournalismissa mm. YLE:n ruotsinkielisen kielenhuoltotoimikunnan jäsenenä. Hyödyntänyt lukuisten arvokisakomennusten tuomaa tulosurheiluasiantuntemustaan FST5:n vaalilähetysten tulostoimittajana. Oli keskeisessä roolissa Time out – urheilun elämä ja totuus –kirjan tekemisessä.
3) Kaija Yliniemi, toimittaja, Suomen Tietotoimisto (STT)
Itseään uutistoimiston työjuhdaksi kutsuva urheilutoimittaja ja liikuntatieteiden maisteri, jonka laajan lajituntemuksen vahvuuksia ovat lentopallo, maastohiihto ja yleisurheilu. Haluaa muistuttaa juorujournalismin aikakaudella usein näkymättömän tulosjournalismin tärkeydestä monimuotoisessa urheiluviestinnässä. Jakanut pyyteettömästi aikaansa ammattikuntansa hyväksi Porin ja Helsingin jäsenyhdistysten puheenjohtajana sekä Urheilutoimittajain liiton hallituksessa.
Urheiluseura – Pohjola palkinto Hyvälle Seuralle
Urheiluseura, joka noudattaa Reilun Pelin periaatteita. Seurassa on innostava ja yhteisöllinen johtamis- ja toimintakulttuuri. Lisäksi seura kykenee vastaamaan toimintaympäristönsä asettamiin haasteisiin. Seuratyössä voidaan painottaa esimerkiksi kilpa- ja huippu-urheilua, lasten ja nuorten toimintaa tai erityisliikuntaa.
1) Kiimingin urheilijat: Vahvasti paikallinen ja sinnikäs kasvattajaseura
Kiimingin Urheilijat on suuri seura pienessä kunnassa: se on vahvasti toimiva 1500 jäsenen yleisseura 13 000 asukkaan kunnassa. Kasvattajaseuratyön lisäksi se on merkittävä terveys- ja kuntoliikuntapalvelujen tuottaja Kiimingissä.
2) Tanssiseura Rolling: Ammattimaista toimintaa ja pyyteetöntä yhteistyötä
Vaasalainen tanssiseura Rolling perustaa arvopohjansa Reilun Pelin periaatteisiin ja eettiset linjaukset sekä kasvatukselliset näkökulmat ovat mukana seuran kaikessa toiminnassa. Seuran tavoitteena on luoda mahdollisuus tanssin harrastamiseen kaikille kiinnostuneille, olipa tavoitteena tanssitaidon kehittäminen tai kilpatanssijan ura.
3) Titaani-Juniorit: Perustana vahva kasvatuksellisuus ja halu kehittyä
Kotkalainen jääkiekkoseura Titaani-Juniorit pyrkii toiminnassaan jatkuvasti eteenpäin. Seura haluaa tarjota jokaiselle juniorille mahdollisuuden harrastaa ja puitteet joissa voi menestyä, unohtamatta kuitenkaan tärkeintä, eli hauskuutta. Toiminnan taustalla on vahva kasvatuksellisuus.
(MTV3)