Helena rentoutuu rikkaruohojen parissa

Helena Ahti-Hallberg ihailee naapureitaan, jotka täyttävät pihansa kauniilla istutuksilla. Itse hän haluaa kuitenkin pitää Sipoossa sijaitsevan pihansa helppohoitoisena.

– Miten sitä voisi lähteä lomalle, jos olisi hieno piha, jota pitäisi koko ajan nyppiä ja huoltaa. Piristysläikkiä pitää kuitenkin olla, hän sanoo

Niitä ovat marjapensaat ja kukkasaarekkeet. Vaaleanpunaiset ja tumman fuksian väriset pionit ovat kesän ylpeys, silmäterä, joiden päällä koiratkaan eivät saa juosta.

Ahti-Hallbergin perhe on juuri aloittanut terassikautensa. Toisin sanoen he viettävät paljon aikaa pihalla ja syövät terassilla grilliruokaa. Kalaa varten löytyy saaristolaissavustuskaappikin.

Kauniilla kevätsäällä on mukava lannoittaa viinimarjapensaat ja istuttaa terassin ympärille kukkia. Tähän mennessä Helena on vaihtanut petunioitten värin joka vuosi, mutta nyt saa kelvata sama kuin viimekin vuonna:

– Punavalkoraidallista! Marianne-karkin väriset kukat olivat tosi nätit.

Juhannusruusut sisäänkutsujina

Helena Ahti-Hallberg muutti nykyiseen Sipoon kotiinsa seitsemän vuotta sitten. Piha oli silloin tavallinen suomalainen mummonmökin piha; juhannus- ja rutturuusut, riikunapensas ja kymmenen vanhaa, kitsassatoista omenapuuta toivottivat uudet asukkaat tervetulleiksi.

– Juhannusruusut ovat oikeastaan meille tulevien tiellä, mutta ei niitä raaski poiskaan kitkeä, Helena kertoo.

Vanha, rakas kiipeilypuu on kuitenkin raaskittava hävittää tänä kesänä. Helenan 12- ja 13-vuotiaat pojat jäävät sitä suremaan, mutta muumiotautinen omenapuu tuottaa vain mätiä omenia ja uhkaa tartuttaa naapuripuutkin. Kiipeilypuun kadottua alkuperäisiä omenapuita jää jäljelle enää kaksi.

– Kuusikin lähtee ensi kesänä. Karsimme pihaa helppohoitoiseksi. Puutarhanhoito ei saa olla rasite eikä pakko vaan mielihyvän lähde ja mukava asia, Helena kiteyttää.

Nurmikon leikkuusta on tullut Ahti-Hallbergin perheessä suorastaan pienen tappelun aihe!

– Ruoho leikkaantuu kiitettävästi kun on päältäohjattava, ajettava ruohonleikkuri! Helena nauraa.

Pojille rapsahtaa kitkemistalkoot

Helena Ahti-Hallberg on päällystänyt vesipostin pienillä kivillä kauniimmaksi, ja tänä kesänä on vuorossa sama operaatio kaivonrenkaalle. Omasta pihakaivosta on mukava kastella kukat ja pensaat vettä säästelemättä.

Haaveissa siintää pihaa kiertävä valkoinen aita.

– Se ei kuitenkaan taida toteutua vielä tänä kesänä, vaikka sähköporttikin hankittiin jo, Helena arvelee.

Kolmen viikon yhtenäistä kesälomaa – pisintä kymmeneen vuoteen – ei malta käyttää aidanrakennukseen. Lomailun ohessa Helena aikoo antaa kesällä yksityistanssitunteja, opettaa tanssileireillä sekä juontaa WWF:n Norppatanssiaiset Puumalassa.

Helena Ahti-Hallbergin pojat eivät saa pelkästään lomailla ja lorvia.

– Pojat joutuvat auttamaan puutarhanhoidossa vaikka vähän vastentahtoisestikin. Heille rapsahtaa kukkapenkin hoito ja rikkaruohojen kitkemistalkoot, Helena ilmoittaa.

Paremmin viikarit viihtyisivät kavereineen kylläkin valtavalla trampoliinilla, joka hallitsee osaa pihasta. Tai uimassa; pienen matkan päässä on pulahduspaikka Vantaanjoessa.

– Työni on niin sosiaalista, että kotona kaipaan vain rauhallista ympäristöä ja puhdasta ilmaa, Helena Ahti-Hallberg sanoo tyytyväisenä.

Teksti: Natalia Laurila / Mediafocus