Harkkotalkoot

Kevytbetoniharkkojen muuraaminen on maallikollekin sopivaa työtä. Remontti-Reiskaa vähäisemmillä raameillakin tulee toimeen, sillä nimensä mukaisesti materiaali on kevyttä nosteltavaa jopa kitaristille.

Aivan kylmiltään asiaan ei kuitenkaan kannata ryhtyä. Valmistaja järjestää tuleville omatoimirakentajille päivän mittaisen kurssin, jolla tutustutaan materiaaleihin ja menetelmiin sekä teoriassa että käytännössä. Työmaalle vuokrataan pari konetta - harkkosaha ja urajyrsijä - sekä houkutellaan riittävästi talkooväkeä: kookkaankin omakotitalon seinät nousevat sellaisella vauhdilla, että väkeä saa olla paikalla reilusti.

Työn kulku on sinänsä yksinkertainen: sekoitetaan laasti, levitetään se vedettävällä kelkalla edellisen kerroksen päälle ja ladotaan harkot paikalleen. Vatupassin avulla tarkastetaan nopeasti harkon asento ja naputellaan se isolla kumivasaralla oikeaan asentoon ja kaadetaan lopuksi laastia pystysaumoihin niissä olevan aukon kautta.

Ensimmäiseen harkkokerrokseen ja sen jälkeen joka neljänteen väliin jyrsitään ura harjaterästankoa varten. Ura puhdistetaan roskasta, kaadetaan täyteen laastia ja upotetaan siihen terästanko.

Muurausta voi tehdä aina 15 asteen pakkaseen asti.

Ensimmäisen harkkokerroksen tekoon kannattaa varata hiukan enemmän aikaa, sillä se ratkaisee pitkälti lopputuloksen. Liikkumavaraa ei ole kuin parin millin verran, joten sen on oltava ehdottoman suora.

Työssä käytetään useammanlaista laastia ja liimaa:
- harkkoliimaa harkkojen liimaamiseen
- liisterilaastia väliseinien tekemiseen eli väliseinälaatan liimaukseen
- juotoslaastia
- paikkauslaastia.

Oikeat sekoitussuhteet selostetaan pakkauksissa. Ollin tontilla, pikkupakkasessa käytettiin 6,5 litraa vettä säkilliseen jauhoa. Oikean jäykkyyden oppii näkemään varsin pian: muurauslaasti on silloin hyvää, kun siihen vetäisty viilto pysyy. Myös liimakelkan jälki kertoo selvästi, onko sekoitussuhde hyvä: kampakuvion on pysyttävä auki.

Laastia ei kannata sekoittaa liian isoja määriä kerralla; iso ämpärillinen, joka mahtuu sopivasti kelkkaan on hyvä. Sekoittaminen tapahtuu mukavasti porakoneen avulla. Laastin pitäisi seisoa 10-15 sekuntia jotta vedenpidätysaine ehtii sulamaan.

Avataan vähän kelkan takajalkoja ja vedetään koko pituus pitkällä, tasaisella vedolla. Oikean työtavan oppii nopeasti. Kun tullaan kulmaan, kelkka suljetaan hiukan aikaisemmin, nostetaan risteävälle seinälle ja jatketaan samalla vauhdilla.

Pystysaumojen täyttöön käytetään samaa tavaraa hiukan notkeampana, jolloin sitä on helppo kaataa koloihin isolla kauhalla ja se täyttää varmasti koko sauman.

Jos harkon asettelussa tulee virhe, sitä voi liikuttaa vielä minuutin ajan. Sen jälkeen laasti on kaavittava irti ja laitettava tuoretta tilalle.

Urat jyrsitään samanlaisella tekniikalla - tasainen nopeus ja veto. Kulmissa ei pysähdellä vaan pyritään säilyttämään oma vauhti. Urat on puhdistettava huolellisesti ennen laastilla täyttämistä, sillä sinne jäävät roskat saattavat aiheuttaa rautojen liikkumista. Iso sivellin ja vesiämpäri ovat oivallisia apuneuvoja.

(Esitetty MTV3 13.1.2001)