(RCA 2004)
Idols-ohjelmakonseptista voi olla montaa mieltä, mutta yhtä asiaa on vaikea sivuuttaa. Kisan voitti oikea henkilö. Jo koelauluista lähtien Hanna Pakarisen laulu- ja esiintymistaito erotti lappeenrantalaislaulajan kisan muista yrittäjistä. Kisan edetessä Pakarinen osoitti monipuolisuutensa versioimalla niin Bryan Adamsia, Britney Spearsia, Pepe Willbergiä kuin Tina Turneriakin. Jokaisessa esityksessä oli varmuutta ja karismaa, josta muut kisailijat voivat vain uneksia, vaikka taitavia esiintyjiä kisassa oli toki muitakin.
Pakarisen taitoon ja suosioon luottaa myös levy-yhtiö. Levyn tekoon on selvästi satsattu rahaa ja ammattilauluntekijät ovat tehneet mittatilauslauluja juuri Hannaa ajatellen. Suomalaisista huipputekijöistä mukana ovat Risto Asikainen ja Maki Kolehmainen. Muut tekijät ovat minulle tuntemattomia, mutta nimet viittaavat vahvasti Pohjanlahden länsipuolelle. Vaikka lauluntekijöitä ja tuottajia on useita, on kokonaisuus yhtenäinen ja sen kuuloinen, että projektiin on panostettu enemmän kuin suomalaisiin poplevyihin keskimäärin.
Pakarisen Idols-kisassa suosima aikuisrock-linja jatkuu myös tällä levyllä. Nuori tähti saa esitellä koko tyyliskaalansa, ja Pakarinen osoittautuu monipuoliseksi laulajaksi, jolta sujuu niin rock kuin hempeät balladitkin. Suurin osa levyn musiikista on ammattitaidolla tehtyä keskivertoaikuisrokkia, jota kuullaan harvoin suomalaisten esittämänä.
Levy on valitettavasti kuitenkin aika tylsä kokonaisuus. Levyä myydään Hanna Pakarisella, mutta ei muutama massasta erottuva hittikappale olisi haitannut. Kappaleista erottuvat edukseen vain kaunis When I become m e sekä Risto Asikaisen säveltämä ja tuottama Ejected. Ensiksimainittu on levyn paras balladi, jossa Hanna Pakarisen herkkyys pääsee oikeuksiinsa. Rajummassa Ejected-kappaleessa Pakarinen puolestaan pääsee revittämään sydämensä kyllyydestä.
Levyn päättävät Pakarisen Idols-bravuuri, Bryan Adamsin Heaven, josta Pakarinen esittää älykkään tulkinnan, sekä Pakarisen ensimmäiseksi singleksi väkisin runtattu Tulin voittamaan, jonka banaali alkuperäisteksti on onneksi korvattu hieman siedettävämmällä englanninkielisellä versiolla. Levyn muu anti on valitettavan yhdentekevää, mutta sitä kuuntelee mielellään Pakarisen taitavan tulkinnan vuoksi.
Hanna Pakarisen ensimmäinen levy on ammattitaitoisesti tuotettu pakkaus valmiiksi pureskeltua amerikanpoppia, josta selkeät hitit puuttuvat. Levyn menestyksen takaa Idols-kohu sekä nuoren laulajan ammattitaito. Ne eivät välttämättä riitä enää toisen menestyslevyn tekemiseen. Ei, vaikka erittäin taitava uusi laulajakyky tuon menestyksen ansaitsisikin.
teksti: Mikko Suhonen