Aitajuoksija Hanna Korell nousee lajinsa huipulle virolaisen mestarin opein. Nyt kuusikymppinen Helgi Lamp oli aikanaan Neuvostoliiton parhaita pika-aitureita, ja hän kilpaili myös sileillä pikamatkoilla ja pituushypyssä. Olympiapaikka Meksikon vuoden 1968 kisoihin karkasi niukasti Neuvostoliiton karsintakisoissa.
Lamp on asunut Suomessa pian yhdeksän vuotta. Hän on valmentanut sadan metrin aitojen Suomen ennätysnaista Korellia kaksi vuotta.
Arki-iltana Lahden Radiomäen kentällä Korell ja Lamp hiovat lähtöä ja kiihdytystä ensimmäiselle aidalle. Apuna on tavallista lähtöä hieman pidempi vauhti.
- Hannalla on juoksussa hyvä loppu, ja viimeiset aidat hän juoksee todella hyvin ja jaksaa loppuun saakka. Minusta on oikein hyvä näin, sillä alun virheitä on helpompi korjata, Lamp sanoo.
-Kesän alussa on aina vähän tukkoista. Kilpailujen myötä terävyys paranee, Korell itse toteaa.
Korell siirsi viime kesänä historiaan yhden naisten vanhimmista Suomen ennätyksistä. Nyt satasen aitojen SE kirjataan Korellin nimiin luvuilla 13,13.
-Tavoitteena on parantaa ennätystä edelleen. Alle 13 sekunnin juoksu olisi tietysti huippusaavutus, Korell miettii.
Hyvä alku kauteen
Tänä kesänä Korell yllättyi itsekin ensimmäisissä kilpailuissaan. Ajat olivat 13,46 ja 13,47, paremmat kuin viime vuonna kauden alussa. Viime viikonlopun Euroopan cupissa Korell paransi vielä navakkaan vastatuuleen neljänneksi ajalla 13,45, mikä on kauden kotimainen kärkitulos.
- Nyt ei vielä ole tarkoituskaan tehdä hyviä aikoja, parhaassa kunnossa pitäisi olla ehkä kolmen-neljän viikon kuluttua, Lamp sanoo.
Ennätys tarvitaan
Jo Helsingin MM-kilpailujen B-raja edellyttää Korellilta uutta ennätystä. B-raja on 13,11, A-raja 12,96. Kisojen isäntämaana Suomi saa yhden edustajan joka tapauksessa joka lajiin, mutta Urheiluliitto on asettanut suomalaisille omat kisarajat jotka urheilijoiden pitää saavuttaa. Pika-aidoissa maailman kärkinaiset viilettävät alle 12,50 vauhtia.
- Tämä on todella vaativa laji. Töitä täytyy tehdä valtavasti, ja laji vaatii teknisesti todella paljon, Lamp kertoo.
Radalla Korell siirtyy juoksemaan kymmenen aidan sarjoja. Ensimmäisellä kerralla yksi aidoista kolahtaa nurin, koska etäisyys ei ole aivan oikea.
- Ja kolhuja tulee aina, Korell ja Lamp nauravat.
-Aitamatka sopii juuri minunlaisilleni urheilijoille. Kovin pitkille naisille aitavälit ovat liian ahtaat, 164-senttinen Korell pohtii.
(MTV3-STT)