Hammaslääkäriopiskelijoiden määrä kasvaa useilla kymmenillä

Opetusministeriön mukaan hammaslääkäriopintojen aloituspaikkojen määrä kasvaa 140-160:een. Tänä syksynä hammaslääkäriopinnot aloitti 110 opiskelijaa. Ministeriön mukaan aloituspaikkoja ei pidä lisätä liikaa vaan hammaslääkärien määrään pitää vaikuttaa myös koulutuksen läpäisevyyttä tehostamalla.

Tavoitteena on että selvästi yli 90% aloittaneista valmistuu, kun viime vuosina luku on ollut jopa alle 70%. Hammaslääketieteen yksiköissä myönnetään, että tehostamisen varaa on, mutta epäillään, voidaanko ministeriön tavoitteisiin kuitenkaan päästä.

Osa hammaslääkäriopiskelijoista vaihtaa kahden ensimmäisen vuoden jälkeen lääketieteellisen puolelle, koska alkuvaiheen opinnot ovat yhteiset. Yliopistojen mukaan nämä määrät ovat kuitenkin niin pieniä, että niillä ei hammaslääkäripulaa helpoteta. Koulutuksen alkuvaihetta pyritään kuitenkin muokkaamaan paremmin hammaslääkäriopiskelijat huomioonottavaksi ja opetusta tehostaa muutenkin.

Koulutusta Kuopioon vai ei?

Elokuussa julkaistu selvitysmies Risto-Pekka Happosen raportti esitti hammaslääkärikoulutuksen aloituspaikkojen määrän nostamista 160:een siten, että hammaslääkärikoulutus aloitettaisiin uudelleen Kuopion yliopistossa, jonne opiskelijoita tulisi 30. Loput lisäpaikoista sijoitettaisiin Turkuun. Oulun ja Helsingin aloituspaikkamääriä ei lisättäisi.

Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitoksen johtaja, professori Jarkko Hiekkanen on tismalleen eri mieltä. Hänen mukaansa järkevintä olisi lisätä aloituspaikkoja nykyisiin yksiköihin. Se olisi halvempaa ja jatkossa aloituspaikkamääriä olisi helpompi sopeuttaa kysynnän muutoksiin, hammaslääkärien tarve voi taas jossain vaiheessa myös vähentyä. Hiekkanen toteaa, ettei vielä voida tietää, mikä on työvoimatarve Itä-Suomessa siinä vaiheessa kun Kuopiosta ensimmäiset hammaslääkärit valmistuisivat.

1990-luvulla hammaslääkärikoulutus Kuopiossa ja Turussa lopetettiin. Turussa koulutus aloitettiin uudestaan vuonna 2004.

Selvitysmies Happosen lisäksi koulutuksen aloittamista Kuopiossa on puoltaa myös esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö. Ministeriön mukaan Itä-Suomen hammaslääkäritilanne on niin heikko, että alueelle tarvitaan koulutusta.

Päätöksen tekee kuitenkin valtioneuvosto, ja asia on siis mitä suurimmassa määrin poliittinen. Päätös asiasta tehdään alkuvuodesta. Asiaa valmistelevan opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedeyksikön johtaja Anita Lehikoinen kertoo, että ehdotukseen vaikuttavat faktatiedot alkavat olla jo koossa. Päätöstä hammaslääkärikoulutuksesta tarkastellaan esimerkiksi siitä näkökulmasta, että periaatteessa korkeakoululaitosta tulisi Suomessa tiivistää ja pyrkiä suurempiin yksiköihin. Lisäksi selvitysmiehen esityksen laskelmat siitä, mitä koulutuksen aloittaminen Kuopiossa maksaisi, käydään tarkkaan läpi ja harkitaan ehdotuksen kustannustehokkuutta.

Koulutuksen aloittamista Kuopiossa on perusteltu ennen kaikkea sillä, että hammaslääkäripula on pahin Itä-Suomessa. Lehikoisen mukaan alueellinen tasa-arvo otetaan huomioon päätöksenteossa. Hänen mukaansa ei ole kuitenkaan aukotonta näyttöä siitä, että hammaslääkärit välttämättä jäisivät opiskelupaikkakunnalleen töihin.

(MTV3-Hanna Ruokangas)