Halonen ja Tuomioja arvostelevat mediaa

Presidentti Tarja Halonen ja entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja arvostelevat suomalaismedian tapaa uutisoida ulkopolitiikan tapahtumia.

Tänään pidetyssä Suomen ulkopolitiikan haasteita käsitelleessä kolmannessa presidenttifoorumissa Halonen toivoi tutkimusta siitä, miten Suomessa on käsitelty esimerkiksi Viron ja Venäjän patsaskiistaa. Tuomioja puolestaan sanoi pitävänsä Suomen ulkopoliittista keskustelua poikkeuksellisen mediavetoisena.

Halosen näkemyksenä oli kuitenkin, että ulkopolitiikan haasteista voidaan keskustella avoimesti myös tv-kameroiden ja toimittajien seuratessa keskustelua.

Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja ja edellinen ulkoministeri Erkki Tuomioja tavallaan tyylilleen uskollisena asetti tämän tavoitteen jossain määrin kyseenalaiseksi. Hän mainitsi esimerkkinä Viron tilanteen. Hänen mielestään on luonnollisesti tärkeää, että Virolle osoitetaan solidaarisuutta. Samaan aikaan kuitenkin pitäisi myös analysoida Viron mahdollisia virheitä, ja se taas hänen mielestään on julkisuudessa vaikeaa.

Tuomioja sai keskusteluun muutoinkin sähköä huomauttamalla esimerkiksi suomalaisen median roolista ulkopoliittisessa keskustelussa. Hän arvosteli, että poliitikot joutuvat juoksemaan usein sen perässä, mitä media pitää tärkeänä. Hän luonnehti, että Suomessa on "kampanjoiva media".

Tämä sai Helsingin Sanomien päätoimittajan Janne Virkkusen huomauttamaan, että Suomessa ei ole yhtä mediaa, vaan joukko erilaisia viestimiä. Hän myös kiisti Tuomiojan väitteen kampanjoivasta mediasta.

Jyväskylässä ilmestyvän Keskisuomalaisen päätoimittaja Erkki Laatikainen oli kuitenkin toista mieltä. Hän muistutti mieliin esimerkiksi sen, että toistakymmentä vuotta sitten Helsingin Sanomat teki päätöksen asettua Suomen EU-jäsenyyden kannelle.

Halonen: Suomi ei ole Naton eteisessä

Presidentti Tarja Halonen kiisti näkemykset, että Suomi olisi jotenkin sotilasliitto Naton eteisessä. Hän korosti, että Suomi on Naton kumppani. Presidentin mukaan tämä kumppanuus hyödyttää myös Suomen kansallista puolustusta.

Halosen mielestä Euroopan integraatiokehitys on huolestuttavan hiljainen. Hän kuitenkin uskoo, että unionin vetovoima jatkuu ja jäsenyyshakemuksia tulee edelleen.

Ulkoministeri Ilkka Kanerva (kok.) patisti Suomea laajaan aktiivisuuteen kansainvälisissä kysymyksissä. Ensinnäkin Suomen pitäisi olla aktiivinen EU:ssa. Aktiivisutta tarvitaan kuitenkin laajemmissakin ympyröissä. Kanervan mielestä sitä tarvitaan, kun Suomi pyrkii YK:n turvallisuuneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi vuosille 2013-14.

Asioista voidaan olla eri mieltä

Vilkas keskustelu toi esiin myös Suomen ulkopoliittisen päätöksenteon. Onko ulkopolitiikan koordinaatio kunnossa? Tämä kysymyksen taustalla on se, että pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) ja ulkoministeri Ilkka Kanervan lausuntojen Viron tilanteesta tulkittiin poikenneen toisistaan.

Presidentti Halonen asettui pontevasti puolustamaan ministereitä. Hänen mielestään molemmat toimivat samaan suuntaan. Kumpikin oli myös Viron kriisin yhteydessä häneen.

Halosen mielestä ulkopolitiikassa voidaan vapaasti käyttää erilaisia sanoja. Olennaista hänen mielestään on, että päätökset tehdään yhdessä. Hän huomautti, että ihan kaikki ei mene samalla tavalla muissakaan maissa.

Halonen korosti keskustelussa, että kun mukana on eri ihmisiä, niin kyllä silloin voidaan olla hieman eri mieltä asioista: se on demokratiaa. Jos sen sijaan päätökset ovat vain kahden korvan välissä, niin silloin kyse alkaa olla jo diktatuurista.

Tilaisuudessa oli yli 30 vaikuttajaa keskustelemassa ulkopolitiikan haasteista. Keskustelu oli avointa, mutta mitään salaisuuksia tai varsinaisia uutisia keskustelussa ei kuitenkaan tullut esiin.

(MTV3-STT)