Hallitus säilyttäisi Nato-option

Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mielestä näköpiirissä ei ole syitä, jotka edellyttäisivät Suomen sotilaallista liittoutumista. Nato-jäsenyyden hakeminen säilyy kuitenkin Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan mahdollisuutena.

Vanhanen esitteli tänään eduskunnalle hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon. Hän piti tärkeänä, että Suomi ylläpitää puolustusjärjestelmän valmiutta yhteistoimintaan Naton kanssa. Jäsenyysoptiolle ei saa muodostua käytännön esteitä, Vanhanen sanoi.

Eduskunta jatkaa keskustelua selonteosta huomenna. Perjantaina äänestetään siitä, mihin valiokuntaan se lähetetään valmisteltavaksi. Puhemiesneuvosto esittää äänin 11-7 puolustusvaliokuntaa. Virkamiesjohdon mielestä asiasta olisi pitänyt äänestää ulkoasiainvaliokunnassa.

Miinakompromissi kelpaa hallitusryhmille

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät olivat tyytyväisiä yksimielisyyden hengessä laadittuun selontekoon. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Kauko Juhantalo (kesk.) kiitteli Nato-option sanallista muotoilua. Selontekoa pohjustanut Aulis Ranta-Muotion (kesk.) seurantaryhmä käytti määritelmää "todellinen vaihtoehto".

Juhantalon mukaan selonteossa oleva Nato-jäsenyyden nimeäminen "mahdollisuudeksi" on onnistuneempi ja monipuolisempi määrittely. "Vaihtoehto" voitaisiin ymmärtää luopumisena kokonaan suomalaisesta järjestelmästä ja sen vaihtamisesta puhtaaseen Nato-toimintaoppiin.

Selonteossa todetaan, että Suomi liittyy jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen vasta vuonna 2012. Miinat hävitetään vuoteen 2016 mennessä. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sd.) piti henkilömiinoista luopumisen aikataulua puolustuksellisesti ja poliittisesti uskottavana. Hän muistutti Suomen esiintyneen jo seitsemän vuoden ajan kaikilla kansainvälisillä foorumeilla henkilömiinojen täyskiellon puolesta.

RKP luopuisi sanasta liittoutumattomuus

RKP:n Eva Biaudet epäili, että selontekoon sisältyvä toistuva vakuuttelu liittoutumattomana pysymisestä herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Hän piti tiukkaa sitoutumista kirjoitettuun tekstiin entisajan kaikuina.

-Mikä tehtävä on tällaisella turvallisuuspolitiikan määritelmällä, joka on kirjoitettu siten, että tavun muutos tai korvaava synonyymi voi vääristää sen sisällön, Biaudet kysyi. Hänen mielestään liittoutumattomuus-sana ei ole enää käyttökelpoinen, koska maailma on muuttunut.

Oppositio odotti selkeämpiä tietoja

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen oli odottanut selvempiä linjanvetoja Suomen suhteesta niin Natoon kuin EU:n yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Katainen ihmetteli, miksi hallitus kirjasi selontekoonsa Nato-option sellaisella tavalla, joka tarjoaa mahdollisuuden poliittiselle saivartelulle, kuten puolustusministeri Seppo Kääriäinenkin (kesk.) on todennut.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes kyseli, miksi eduskunnalle ei kerrota, miten ja millaisiin tarkoituksiin Euroopan unionin taistelujoukkoja tullaan käyttämään. Siimes uskoi, että todennäköisesti hallituksella tai ainakin sen "terävällä kärjellä" on tämä tieto. Hän epäili, että tietoa pimitetään lähestyvien kunnallisvaalien vuoksi.

(MTV3-STT).