Grönlannin jäätikkövirtojen vauhti hätkähdyttää tutkijagurua – johtaa nyt tutkimusta, jossa poraudutaan 2,5 kilometrin syvyyteen

jaa 10

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    MTV UUTISET - Eija Palosuo

    Grönlannissa jäätikkövirtojen vauhti on kymmenen viime vuoden kuluessa paikoin kaksinkertaistunut. Tanskalaisjohtoinen tutkimushanke etsii selitystä porautumalla kilometrien paksuisen mannerjään lävitse.

    Jäätikön luonteeseen kuuluu pinta-alan vuosittainen vaihtelu, mutta Grönlannissa nyt käynnissä oleva muutos hätkähdyttää liki 40 vuotta mannerjäätä tutkinutta tanskalaisprofessori Jørgen Steffenseniä.

    Tutkijat poraavat mannerjäätä Grönlannissa – mitä jääkuoren alta paljastuu? 2:04

    – Otamme jäätikkönäytteitä alueelta, jonka pinnalla jää sulaa tuskin koskaan. Kun kollegani kanssa analysoimme näytteitä parikymmentä vuotta sitten, löysimme vain yhden kerroksen uudelleen jäätynyttä sulavettä vuodelta 1889, emmekä muuta vastaavaa tuhannen vuoden aikajaksolta. Vuoden 2000 jälkeen näitä kerroksia on ilmaantunut neljä.

    Tavoitteena tarkemmat ennusteet

    Myös mereen laskevien jäävirtojen vauhti on kasvanut. Jopa puolet sulavasta jäämassasta vaikuttaisi poistuvan sisäisten virtausten kautta, mutta niistä on vaikeampi saada dataa kuin satelliitein seurattavista jääpeitteen pinta-alan muutoksista.Professori Steffensen on mukana tanskalaisjohtoisessa EastGrip-hankkeessa, joka koettaa ensimmäistä kertaa tehdä jääkairausta suoraan voimakkaan jäävirran lävitse aina 2,5 kilometrin syvyyteen saakka.

    jaa 8

    – Tutkimme mistä jäävirtojen vauhdin kiihtyminen johtuu: liukuuko jää pohjalle sulaneen veden vaikutuksesta vai onko jäätikkö sisältä pehmentynyt niin että se liikkuu nopeammin – vielä emme tiedä, Steffensen havainnollistaa.

    Tutkimustieto auttaa tarkentamaan ennusteita meren pinnan noususta, missä Grönlannin mannerjään sulavesillä on merkittävä rooli.

    ​​​​​​​

    jaa 11

    jaa 4

    Yhtäläisyyksiä talousjärjestelmään

    Jääkairausnäytteet lähetetään Kööpenhaminaan ja sieltä edelleen maailman tutkimuslaboratorioihin. Hankkeessa ovat Tanskan lisäksi mukana Saksa, Japani, Norja ja Yhdysvallat.

    Jäävirtoihin keskittyvä EastGrip-hanke päättyy vuonna 2020. Jääkairaus on jo aiemmin tuottanut maapallon historian pohjaavaa tietoa siitä, kuinka ilmasto on tietyissä kohdin kokenut nopeitakin muutoksia. Kyseessä on monimutkainen kokonaisuus, jota Steffensen vertaa talousjärjestelmän ajautumiseen vakaudesta kaaokseen.

    – Tuottaessamme paljon kasvihuonekaasuja tilanne on samankaltainen kuin jos syytäisimme markkinat täyteen suuririskisiä lainoja. Sitä mukaa kun niiden määrä kasvaa, kasvaa myös mahdollisuus ajautua taloudelliseen kriisiin. Järjestelmän epävakauden riskiä ei kannattaisi lisätä.

    jaa 8

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •