Faktaa ja fiktiota talvirenkaista: Tuhlaatko turhaan polttoainetta?

Ilman parempaa tietoa moni väittäisi, että talvirenkaalla on kesärengasta suurempi vierintävastus ja sen myötä suurempi polttoaineenkulutus. Talvirenkaiden vaihdossa saatetaan viivytellä esimerkiksi siksi, että pelätään renkaiden kulumista. Asiantuntija kehottaa unohtamaan molemmat uskomukset.

– Itse asiassa talvirenkaassa on yleisesti kesärengasta matalampi vierintävastus, mikä johtuu voimakkaasti lamelloidusta eli uritetusta pintakuvioinnista ja renkaan erilaisesta kulutuspintasekoituksesta sekä runkorakenteesta, sanoo teknisen asiakaspalvelun päällikkö Matti Morri Nokian Renkailta.

Säästääkseen polttoainekuluissa renkaiden ilmanpaineita pitää tarkkailla säännöllisesti, ettei tuhlaa polttoainetta ajamalla liian alhaisilla rengaspaineilla. Liian alhainen ilmanpaine heikentää ratkaisevasti myös ajo-ominaisuuksia sekä lisää renkaan ennenaikaista kulumista ja rasittaa renkaan runkorakennetta. Jo 30 % suosituksia alhaisempi rengaspaine puolittaa renkaan käyttöiän.

– Talvella ilmanpainetta ei kannata tarkastaa lämpöisessä hallissa. Paine voi jäädä helposti liian alhaiseksi, koska pakkasella renkaat vaativat enemmän ilmaa. Tai sitten renkaaseen tulisi lisätä ilmaa 0,1 baria (10 kPa) jokaista kymmentä lämpötila-astetta kohden. Suosittelen käyttämään 0,2 baria kesäpainesuositusta korkeampaa painetta talvirenkaisiin, Morri selventää.

Nastan ominaisuuksiin vaikuttaa myös ekologisuus

Talvirenkaissa on ollut käytössä jo pitkään alumiinirunkoiset kevytnastat, jotka kuluttavat tien pintaa vähemmän kuin aiemmin käytössä olleet teräsrunkoiset nastat. Nastan paino on pudonnut 1,7 grammasta 1,1 grammaan, ja ympäristöseikkojen vuoksi pyritään vieläkin kevyempiin nastoihin.

– Myös nastojen lukumäärä renkaassa on vähentynyt ja vähenee luultavasti edelleen. Se ei vaikuta turvallisuuteen, mutta nastojen kestävyydessä on hieman annettu periksi, kun on siirrytty ympäristöystävällisempiin malleihin, Morri sanoo.

Mikä on talvirenkaan nastan tehtävä?

Kun lämpötila on nollan tietämissä, vallitsee jäisillä teillä ongelmakeli, jonka aiheuttaa lähinnä jään päällä oleva ohut vesikerros. Juuri tämän kelityypin vuoksi nastarengas pärjää kaikissa vertailuissa paremmin kuin kitkarengas.

– Nastan tehtävänä on tasata kelivaihteluita. Nasta pystyy rikkomaan jään pinnan ja ikään kuin tarraamaan siihen kiinni, jopa ohuen vesikerroksen läpi. Samaan ei mikään kitkarengas pysty.

Usein risteysalueella tiiviiksi pakkautunut lumi aiheuttaa saman ilmiön kuin jää, eli tuolloinkaan ei kitkarenkaan pito ole niin hyvä kuin nastarenkaan.

Renkaiden tanssittaminen edestä taakse lisää turvallisuutta

Yleisen suosituksen mukaan renkaat kannattaa vaihtaa vetävältä akselilta vapaasti pyörivälle noin 8000 kilometrin välein.

– Syy vaihtoon on yksinkertaisesti se, että vetorenkaat kuluvat vapaasti pyöriviä nopeammin.

Erityisesti nastarenkailla vaihtotarve korostuu, sillä vetävissä renkaissa nastaulkonema, eli se, kuinka paljon nasta on renkaan pinnasta koholla, kasvaa ajokilometrien myötä. Vapaasti pyörivissä ulkonema hieman pienenee. Ikävimmässä tapauksessa etuvetoisella autolla voi menettää yllättäen ajoneuvon hallinnan, jos nastaulkoneman synnyttämä pitoero muodostuu liian suureksi etu- ja taka-akselin välillä.

– Jos vetorenkaiden ja vapaasti pyörivien renkaiden välillä havaitsee selkeän kulumaeron, kannattaa heti toimia ja vaihtaa renkaiden paikkoja, vinkkaa Morri.

Renkaan syvin olemus

Talvi- ja kesärenkaiden rakenne, kumiseos ja pintamalli eroavat toisistaan, joten turvallisuuden kannalta on tärkeää käyttää vuodenaikaan sopivia renkaita.

– Erityisesti kitkarenkaan kulutuspintasekoitus on kesärengasta pehmeämpi, mikä mahdollistaa renkaan kulutuspinnan poikittaisten kuvioiden avautumisen. Sitä kautta terävät lamellisärmät ottavat pidon tiestä. Pohjoismaisen kitkarenkaan talvipitokyvyn salaisuus on juuri se, että rengas on pehmeä ja voimakkaasti lamelloitu.

Renkaan pintakuvioinnin on myös oltava riittävän avonainen, jotta rengas puhdistuu syvässäkin lumessa, ja jotta pito säilyy lumen lisäksi myös sohjoliirrossa.

– Uusien pintamateriaalisekoitusten ansiosta moderneiden talvirenkaiden märkäpito on parantunut huimasti. Jämäkän nastarenkaan pito ja ajettavuus kuivalla ja märällä asvaltilla on nykyisin jopa parempi kuin pehmeämmän kitkarenkaan, toteaa Morri.

Lähde: Deski

(MTV3)