Entinen pääministeri, nykyinen Eastoffice of Finnish Industries oy:n hallituksen puheenjohtaja Esko Aho haluaa selvittää Helsingin Sanomille salaisia asiakirjoja vuotaneen tahon motiivit.

Lehden Suomen sotilastiedustelua koskeneesta uutisoinnista on käynnistynyt rikostutkinta ja laaja keskustelu lehdistönvapauden rajoista ja viranomaistiedon julkisuudesta. Mahdollinen oikeuskäsittely asiassa ei Ahon mielestä ole välttämättä hyvä asia.

Aho muisteli Peter Nymanin haastatteluohjelmassa ensimmäistä kosketustaan huippusalaiseen tietoon pääministerinä.

– Tulin pääministeriksi 1991 ja yksi ensimmäisistä kokemuksista oli se, että sain presidentti [Mauno] Koivistolta nuorena pääministerinä kansion, jossa oli salaiseksi merkittyjä dokumentteja. Se oli aika paksu kansio. Hän sanoi, että lue nuo kaikki ja palauta takaisin. Tein työtä käskettyä ja vihkiydyin sitä kautta maan kannalta elintärkeään tietoon, joka ei ollut yleisessä käytössä.

Aho sanoo olevansa huolissaan nyt tapahtuneesta tietovuodosta.

– Kyllä minua vähän huolestuttaa se, mikä oli motiivi sillä taholla, joka joko laittomasti hankki salaista tietoa tai laittomasti luovutti sitä. Peruskysymys on se että, rikollisella tavalla, joko vakoilun tai maanpetoksellisen toiminnan kautta, tietoa, joka on määrätty salaiseksi, on tullut Helsingin Sanomien haltuun. Se on molemmissa tapauksissa hyvin vakava juttu.

Aho arvostelee Helsingin Sanomia ymmärtämättömyydestä tiedustelu-uutisten julkaisun yhteydessä.

– Helsingin Sanomien ongelma julkaisijana on se, että he eivät ole tajunneet riittävän hyvin sitä, että kansallisilla instituutioilla on velvollisuus huolehtia turvallisuudesta ja jos ne toimivat lakien ja säännösten mukaisesti, ei niiden hallussa olevaa salaista materiaalia voi julkaista noin vain.