Eväitä onnistuneeseen eroon

Ero voi tulla parisuhteessa vastaan monella tavalla. Joskus molemmat kumppanit ovat jo vuosikausia miettineet tahollaan, tuleeko suhteesta mitään. On myös mahdollisesti tehty erilaisia yrityksiä korjata tilannetta, mutta lopulta päädytty eroon.

–Voi myös käydä niin, että toinen on käynyt itsekseen läpi eroprosessia jo vuosikausia. Kun hän sitten ottaa asian puheeksi, se tulee toiselle yllätyksenä. Joskus asiat tapahtuvat todella nopeasti, mikäli eroon päädytään salamarakastumisen seurauksena. Siinä ovat kaikki sitten pyörällä päästään, kuvailee perheneuvoja Paula Ruotsalainen.

Eroprosessi etenee vaiheittain. Jos ero on toiselle osapuolelle yllätys, tulee aluksi usein vastaan shokkivaihe, jolloin on vaikea ymmärtää tapahtunutta. Suru ja ihmetys voivat purkautua esimerkiksi syömättömyytenä ja unettomuutena.

Kun shokkivaiheesta päästään yli, alkaa surun ja viha-rakkaus –vaiheen jälkeen inventaarion aika. Tuolloin mietitään ja kysellään, missä nyt ollaan ja mitä tilanne käytännössä tarkoittaa. Kumpi muuttaa ja minne, miten toimitaan lasten tai rahan suhteen?

Eroon kuuluvat monenlaiset tunteet, jotka voivat tulla eri ihmisillä eri järjestyksessä.

- Viha on usein voimakasta, siihen liittyy loukkaantumisen tunne, pettymys ja ehkä mustasukkaisuus. Jossain vaiheessa tulee suru, joka on tärkeä vaihe. Surun kautta tapahtuu luopumista ja luopumisestahan erossa on kysymys, muistuttaa Ruotsalainen.

Ei enää Liisan mies tai Pertin vaimo

Eroa kutsutaankin luopumiskriisiksi. Eron myötä monet asiat muuttuvat ja paljosta on päästettävä irti.

- Ensinnäkin luovutaan toisesta ihmisestä, hänestä, joka on siinä lähellä, joka herää aamulla vieressä, jonka viereen mennään illalla nukkumaan. Luovutaan myös seksuaalisesta elämästä kumppanin kanssa, yhteisestä vanhemmuudesta, jos on lapsia, ja koko parisuhteesta, kertoo perheneuvoja Paula Ruotsalainen.

Monesti ero muuttaa myös identiteettiä.

- Ihminen on tottunut olemaan parin toinen osapuoli ja nyt hän onkin yksin. Monet rupeavat ihmettelemään, että kuka minä nyt sitten olen, kun en enää ole Liisan mies tai Pertin vaimo.

Erossa luovutaan myös muun muassa yhteisestä, rakkaudella tehdystä kodista, perhe-elämästä sekä perinteistä vaikkapa joulun ja muiden juhlapyhien suhteen. Myös suhteet ystäväpiiriin voivat muuttua eron myötä.

- Joskus ihmiset sanovat, että erossa myös menneisyys muuttaa sävynsä erilaiseksi. Samoin menetetään yhteinen tulevaisuus, josta on haaveiltu ja jota on suunniteltu.

Tunteet vuoroin taka-alalle ja esiin

Perheneuvoja Paula Ruotsalaisen mukaan erosta on mahdollista tehdä hyvä. Siihen vaikuttaa suuresti ensinnäkin se, onko parilla lapsia vai onko kyseessä lapseton pariskunta.

- Monesti ihmiset sanovat, että mulla menee ihan ok eron jälkeen, kunnes näen entisen puolison ja sitten menen taas ihan sekaisin ja tulee vihat, surut, itkut ja kaikki.

Lapsettoman pariskunnan tilanne saattaa olla yksinkertaisempi, koska he voivat yksinkertaisesti lakata olemasta toistensa kanssa tekemisissä. Näin kumpikin voi rakentaa omaa elämäänsä eteenpäin erillään toisistaan. Kun parilla on lapsia ja jaettu vanhemmuus, joudutaan tapaamaan erosta huolimatta.

- Se on haastavampaa. Lasten takia on kuitenkin tärkeää, että asiat saadaan jollain tavalla sovittua ja puhuttua läpi, olivat eron syyt mitkä tahansa.

- Vaikka saattaa olla paljon vihaa ja kaikenlaisia tunteita, tärkeää olisi laittaa nämä tunteet välillä sivuun vaikka puoleksi tunniksi ja istua rauhassa pohtimaan avoimia kysymyksiä. Puhua siitä, mitä on tapahtunut ja miten selvitään tästä eteenpäin, Ruotsalainen kuvailee.

Jos keskustelu kahdestaan ei onnistu, on hyvä hakeutua keskustelemaan jonkun ammatti-ihmisen kanssa. Apua voi hakea perheasiain neuvottelukeskuksista, perheneuvoloista ja muilta tahoilta, jotka tekevät avioerosovittelua. Avioerosovittelussa pyritään siihen, että erosta tulisi mahdollisimman hyvä ja riitaa aiheuttavat asiat saataisiin sovittua.

Vaikka eron käsittely vaatii ajoittain tunteiden sivuun panemista, myös tunteiden tunnistaminen ja käsittely on hyvin tärkeää.

- Jos on tullut loukatuksi, niin voi olla ihan hyvä, että kohdistaa kiukkunsa oikeaan kohteeseen eli entiseen puolisoon. Voi antaa vaikka kertarysäyksellä tulla suustaan sen, mitä ajattelee sen sijaan, että jättäisi vihan kytemään. Viha vuotaa kuitenkin aina läpi, se tulee esiin piikittelynä ja ilkeytenä. Kaikkein ikävintä on, jos lapset joutuvat jotenkin koston välikappaleeksi, pohtii Ruotsalainen.

Vastauksia miksi-kysymyksiin

Monesti eroon vastentahtoisesti joutunut osapuoli on pitkään miksi-kysymysten äärellä. Pintaan nousevat pohdinnat siitä, mitä tapahtui, miksi en kelvannut tai miksi kaikki yhtäkkiä muuttui.

- Olisi hyvä, jos lähtevä osapuoli malttaisi istua alas, kuunnella näitä kysymyksiä ja kertoa, mitä tapahtui. Monesti on niin, että entinen puoliso ja yhteinen elämä olivat ihan ok eli syyt eivät löydy sieltä, vaan oma elämä alkoi jotenkin mennä eri suuntaan. Jäljelle jäävälle on tärkeää saada tietää, että vika ei ollut hänessä, Ruotsalainen kertoo.

Aina ihmiset eivät ole halukkaita tällaiseen keskusteluun. Joskus myös käy niin, että kysyjä ei saa sellaisia vastauksia, joita odottaa.

- Joka tapauksessa keskustelu on tärkeää jatkon kannalta.

Syyllisten ja syyttömien etsiminen ei erotilanteessa ole rakentavaa. Myöskään jättäjä-jätetty –jaottelu ei ole aina yksiselitteinen.

- Monesti ihmiset kertovat, että itse asiassa se, joka on nyt jätetyn roolissa, on itse vuosien mittaan pikkuhiljaa jättänyt puolisoaan. Kääntänyt selkänsä vuoteessa, ollut puhumatta asioistaan, valinnut mieluummin vaikkapa työn, harrastuksen tai alkoholin kuin kumppanin. Hän on jo vähitellen lähtenyt ihmissuhteesta pois, vaikka siinä konkreettisesti paikalla on ollutkin.

Ero on pysähtymisen paikka

Hylätyksi tuleminen kolhaisee itsetuntoa sekä mieheyttä ja naiseutta hyvin syvältä. Myös mahdolliset lapsuudenaikaiset hylkäämiskokemukset tai läpikäymättömät surut aiemman elämän varrelta nousevat eron yhteydessä helposti pintaan.

- Ero on kohta, jossa olisi tärkeää pysähtyä miettimään, käydä vaikka juttelemassa jonkun ammatti-ihmisen kanssa ja pohtia, mitä kaikkea minä tässä kohdassa suren. Monesti tilanne on niin surullinen ja yksinäisyys on niin pelottavaa, että ihan niiden ajankohtaisten kysymysten ääressä on hyvä rauhassa viivähtää, kehottaa Paula Ruotsalainen.

- Kun kohtaa ja käy läpi yksinäisyyden tunteen, yksinäiset illat ja tyhjän sängyn, niin se on se tapa, jolla niistä pääsee myös yli.

Uuden kumppanin etsimisessä ei kannata kiirehtiä.

- Kyllähän me ammatti-ihmiset mielellämme ehdotamme, että ei kannattaisi ihan pian eron jälkeen etsiytyä uuteen suhteeseen. Pitäisi saada ensin surtua ja vihattua ja käytyä kaikki muutkin eroon liittyvät tunteet läpi. Olisi hyvä saada vanha ihmissuhde ensin pois alta, sillä muuten se jollain tavalla seuraa mukana.

Paula Ruotsalaisen mukaan varsinkin miehillä on taipumus löytää hyvin pian uusi kumppani rinnalleen.

- Tietysti joskus elämä kuljettaa ja se tosi ihana ja oikea ihminen tulee hyvin pian vastaan. Silti sanoisin, että ei kannata pitää kiirettä, vaan mitä rauhallisemmin etenee, niin yleensä sitä parempi.

Eroryhmästä arvokasta vertaistukea

Monet eroa läpikäyvät kokevat saavansa apua ja tukea eroryhmästä.

Perheneuvoja Paula Ruotsalainen ohjaa eroryhmiä Vantaan seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksessa. Yhden syksyn tai kevään ajan kokoontuvassa ryhmässä tehdään ikään kuin yhteinen matka. Alkukertoina käydään läpi kunkin omaa erohistoriaa, keskivaiheilla puhutaan tämänhetkisestä elämästä ja sen kysymyksistä ja loppupuolella katsotaan tulevaisuuteen.

Ruotsalainen ei suosittele ryhmään liittymistä aivan eron alkuvaiheessa.

- Silloin oma myllerrys on vielä liian voimakasta. Siihen tilanteeseen sopivat paremmin kahdenkeskiset keskustelut esimerkiksi perheneuvojan kanssa. Kun alkaa hahmottua, että ero on todellista ja mieleen alkavat tulla konkreettiset ajatukset jatkamisesta ja selviämisestä, on hyvä vaihe tulla eroryhmään.

- Eroryhmä on nimenomaan vertaisryhmä, jossa kuulee toisten samanlaisia, erilaisia ja monenlaisia kokemuksia. Ne voivat auttaa löytämään ratkaisuja oman elämän ongelmiin. Ne, jotka ovat kokeneet saman, voivat ymmärtää toisiaan parhaiten. Se on eroryhmän idea, muistuttaa Paula Ruotsalainen.

Teksti: Katja Nuorvala

Kuvat: Shutterstock