EU-maiden ulkoministerit varoittavat Venäjää vakavista seurauksista, jos tilanne Ukrainan rajalla kärjistyy. Ulkoministerit keskustelivat asiasta maanantaina Brysselissä.
Suomea kokouksessa edustaneen valtiosihteeri Johanna Sumuvuoren mukaan jäsenmaiden näkemys oli hyvinkin yksimielinen siitä, että Venäjälle on lähetettävä vahva viesti vakavista seurauksista, joita sotilaallisten toimien kiihdyttämisellä olisi.
Venäjä on viime viikkoina keskittänyt joukkoja Ukrainan rajalle, mikä on herättänyt laajaa huolta. Sumuvuoren mukaan EU:n ulkoministerit suhtautuvat tilanteeseen hyvin vakavasti.
– Juuri sen takia halusimme lähettää vahvan yhtenäisen viestin, Sumuvuori kertoi medialle kokouksen jälkeen.
EU:n ulkoministerien viesti on linjassa länsimaiden aiemmin antamien lausuntojen kanssa. Esimerkiksi viikonloppuna G7-maiden ulkoministerit varoittivat Venäjää valtavista seurauksista, jos maa hyökkää Ukrainaan.
G7-maita ovat Britannia, Italia, Japani, Kanada, Ranska, Saksa ja Yhdysvallat.
Pakotteita palkkasotilasyhtiölle
Ulkoministerikokouksessa EU-maat hyväksyivät venäläiseen palkkasotilaita välittävään Wagner-yhtiöön liittyviä pakotteita. Yhtiön itsensä lisäksi pakotteiden kohteena on kahdeksan henkilöä ja kolme muuta tahoa. Pakotteisiin kuuluu muun muassa varojen jäädytyksiä.
EU:n mukaan Wagner-yhtiö on kiihdyttänyt väkivaltaa konfliktialueilla. Pakotteiden kohteiksi nimetyt henkilöt ovat EU:n mukaan olleet osallisina vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin ja aiheuttaneet epävakautta monissa maissa, kuten Ukrainassa, Syyriassa ja Keski-Afrikan tasavallassa.
Kaasuputken kohtalo ollut esillä
Pinnalle on noussut jälleen myös Itämeren pohjassa kulkeva Nord Stream 2 -kaasuputki, jonka tarkoitus on toimittaa maakaasua Venäjältä Saksaan.
Uutistoimisto AFP:n mukaan Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock sanoi sunnuntaina ZDF-televisiokanavalle, että uutta kaasuputkea ei voisi ottaa käyttöön, jos Venäjä edelleen kärjistäisi tilannetta Ukrainassa.
Nord Stream 2:ta koskeva lupaprosessi keskeytettiin Saksassa väliaikaisesti marraskuussa. Saksan energiamarkkinoita säätelevä virasto totesi tuolloin, että putkea operoivan yhtiön on ensin perustettava Saksan lakien mukainen tytäryhtiö ja siirrettävä putken toiminta tytäryhtiön alle.
Sumuvuoren mukaan ulkoministerikokouksen keskusteluissa kaasuputki ei kuitenkaan varsinaisesti noussut esiin.
Energia noussee yhä useammin ulkoministerien keskusteluihin
Ennen kokouksen alkua Sumuvuori osallistui Belgian ulkoministerin Sophie Wilmesin järjestämään aamiaiskeskusteluun, jossa pohdittiin energian suhdetta geopolitiikkaan.
Sumuvuori arvioi, että energiakysymykset nousevat jatkossa yhä useammin ulkoministerien keskusteluihin, kun fossiilisista polttoaineista pyritään pääsemään eroon ja yhä enemmän käyttöön otetaan uusiutuvaa energiaa.
– Se on varmasti sellainen asia, jota meidän täytyy Suomessakin todella vahvasti seurata, Sumuvuori sanoi.
Uusien teknologioiden tarvitsemien raaka-aineiden saatavuus voi osaltaan vaikuttaa kansainvälisiin suhteisiin.