Britannian EU-eron käytännön toteutusta selvitellään tänään, kun EU-maiden johtajat kokoontuvat huippukokoukseen Brysseliin.
Pääministeri David Cameron esittelee illallisella kansanäänestyksen tulosta ja sen seurauksia. Hänen ei odoteta vielä antavan virallista eroilmoitusta, joka käynnistää parivuotisen eroprosessin.
Brysselissä Britannian viivyttely tuskastuttaa, sillä sen katsotaan pitkittävän epävarmuutta. EU-maiden pääkaupungeista kuitenkin löytyy ymmärrystä sille, että Britannian on ensin koottava omat rivinsä ja valittava Cameronille seuraaja.
Suomea huippukokouksessa edustaa pääministeri Juha Sipilä (kesk.). Hän sanoi eilen eduskunnassa, että Britannialta voisi odottaa eroilmoitusta alkusyksystä.
EU-lähteiden mukaan edes epävirallisia eroneuvotteluja ei voida käynnistää ennen kuin virallinen eroilmoitus on tehty. Eroprosessin juridiset raamit löytyvät Lissabonin sopimuksen artiklasta 50.
Menettelyyn liittyy paljon avoimia kysymyksiä, sillä sitä ei ole koskaan sovellettu käytäntöön.
Myös Britannian tuleva EU-suhde on huippukokouksessa esillä. Britannian hallitus ei ole tehnyt selväksi sitä, millaisen suhteen se haluaa eron jälkeen. Tähän vastaaminen jää Cameronin seuraajan tehtäväksi. Cameron on ilmoittanut eroavansa ennen konservatiivien lokakuun puoluekokousta.
"Liian helppoa keskustelua"
EU:ssa alkavaa uutta aikaa kuvaa se, että huippukokous jatkuu huomenna ensi kertaa ilman Britanniaa. Maa pysyy kuitenkin EU-jäsenenä siihen asti kun eroprosessi on käyty.
Huomisen keskusteluissa 27 jäljelle jäävää maata pohtii suhdettaan Britanniaan ja sitä, mihin suuntaan unionia vastedes kehitetään.
Pääministeri Sipilän mielestä vääntö siitä, tarvitseeko EU enemmän vai vähemmän integraatiota, on "liian helppoa keskustelua".
– Kansalaisten luottamus palautetaan sillä, että pannaan toimeksi yhdessä sovitut päätökset.
Sipilän mukaan päätösten toimeenpano-ongelmat ovat kiusanneet etenkin pohjoisia EU-maita. Tämä on näkynyt pakolaiskriisin hoidossa, kun Suomi ja Ruotsi ovat patistaneet jäsenmaita toteuttamaan niille määrätyt turvapaikanhakijakiintiöt.
Alkujaan Suomi suhtautui kiintiöihin hyvin nihkeästi, mutta päätöksenteon jälkeen Suomi on noudattanut keskimääräistä kiltimmin omia velvoitteitaan.