Etla ennustaa lievää taantumaa, myös nousu jäämässä vaisuksi
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ennustaa lähivuosiksi niukkaa ja kituliasta talouskasvua. Etla arvioi, että bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,3 prosenttia ja kääntyy ensi vuonna 1,2 prosentin kasvuun. Vuosi 2025 ei tuo suurta parannusta, vaan kasvua kertyy yhä vain 1,3 prosenttia. Etla on alentanut ennustettaan hieman viime syksystä.
– Laskukausi jää meillä lieväksi, mutta samalla sitä seuraava nousukausikin jää nyt Suomen taloudessa kokematta. Talouskasvu muodostuu pikemminkin kituliaaksi tänä ja ensi vuonna, sanoi Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti tiedotteessa.
Taustalla on se, että pandemianaikaiset säästöt on käytetty samalla, kun ostovoiman lasku on köyhdyttänyt kotitalouksia. Siten kasvun eväät ovat käyneet kovin vähiin.
– Tämä voi tietysti olla kohtuullinen hinta siitä, että pahemminkin olisi voinut käydä, Puonti sanoi.
Suomi ajautui tekniseen taantumaan jo viime vuoden lopussa, ja talouskasvua leikkaavat jatkossa inflaatio, rahapolitiikan kiristyminen sekä Venäjän hyökkäyssota välillisine vaikutuksineen. Yksityinen kulutus ja investoinnit vähenevät tänä vuonna, mikä painaa kasvua. Myös varastojen supistuminen vaikuttaa kasvuun negatiivisesti.
Etla ennakoi, että yksityinen kulutus voi alkaa hitaasti elpyä vuoden lopulla ja kasvaa ensi vuonna keskimäärin prosentin. Heikon talouskehityksen työllisyysvaikutukset jäävät kuitenkin maltillisiksi, Etla ennakoi. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 7,1 prosenttiin, mutta laskee taas ensi vuonna.
Inflaatio hidastuu, ohjauskorot kääntyvät laskuun
Kuluttajahintojen nousutahti hidastuu tänä vuonna keskimäärin 5,5 prosenttiin. Erityisesti asuntolainojen korot ja elintarvikkeiden hinnat nostavat kokonaisinflaatiota. Ensi vuonna inflaatio on Etlan mukaan 2,2 prosenttia.
Yleinen korkojen nousu iskee kovasti Pohjoismaihin, missä omistusasuminen on yleistä ja asuntolainat vaihtuvakorkoisia. Korkojen nopea nousu syventää ja pitkittää rakentamisen laskusuhdannetta.