Uuden sadon avomaankurkkua ja punajuurta korjataan parhaillaan säilyketehtaiden sopimustiloilla, jotta suomalaiset saavat tutut maut purkkiin syksyn ja talven varalle. Vihannessäilykkeitä kulutetaan edelleen samaa tahtia kuin parikymmentä vuotta sitten: kolmisen kiloa / henkilö eli kaikkiaan lähes 14 miljoonaa kiloa. Suomessa syödyt vihannessäilykkeet ovat lähes 95-prosenttisesti suomalaisyritysten valmistamia, vaikka raaka-ainetta tuodaan ulkomailtakin.
Toimitusjohtaja Tom Sauren Sauvon Säilyke Oy:stä vakuuttaa, että kotimainen raaka-aine on kotimaisen säilyketeollisuuden perusta. Unkarilaista avomaankurkkua käytetään tasaamaan kotimaisen sadon vuosivaihteluita. Sauren sanoo suomalaisten makumieltymysten suojaavan kotimaista vihannessäilyketeollisuutta valmiiden säilykkeiden tuonnilta. - Keskieurooppalaiset kurkut eivät maistu suomalaisille. Tuontisäilykkeet on tilattava ja räätälöitävä suomalaiseen makuun, muuten ne eivät mene kaupaksi, Sauren kertoo.
Suomessa suositaan nimenomaan kurkku- ja punajuurisäilykkeitä, jotka vastaavat leijonanosasta kulutusta. Muualla Euroopassa puolestaan syödään pääasiassa papu- ja hernesäilykkeitä. Ranska on Euroopan johtava säilöntämaa. Suomalaiset ovat persoja myös esimerkiksi hapankaalille ja säilötyille sienille, mutta kurpitsasäilykkeiden myynti ja sitä kautta valmistuskin ovat romahtaneet viime vuosina. Romahduksen syyksi epäillään muun muassa peruskoulujen keittiöitä, jotka innostuivat sekoittamaan kurpitsakuutioita salaatteihin liiankin usein 1980-90-luvuilla, jolloin koulunuoriso sai niistä tarpeekseen.
Keski-ikäiset naiset ovat uusiutuva luonnonvara
Yhä suurempi osa etikkapunajuurista myydään nykyään eri tavoin viipaloituna, vaikka pyöreällä juurikkaallakin on käyttäjänsä. Kurkun tavanomainen kotikäyttö on hieman laskenut, mutta uutta vetoa ovat tuoneet yleistyneet pikaruokapaikat. Suolakurkkuviipaleet tai kurkkusalaatti kuuluvat lähes jokaisen hampurilaisen väliin ja moneen einessalaattiin.
