Eroon päällekkäisestä työstä – käräjäoikeudet karsitaan puoleen?

Tätä nykyä rikoksen uhri voi joutua kertomaan tarinansa neljäänkin kertaan: esitutkinnassa ja kolmessa oikeusasteessa, mikä voi olla rankkaa esimerkiksi seksuaalirikosten uhreille. Jos neuvottelukunnan ehdotus toteutuu, asianosaisten kertomukset voitaisiin videoida käräjäoikeudessa ja käyttää nauhaa myöhemmin.

Samat asiat on viime vuosina puitu lähes identtisinä kahteen kertaan esimerkiksi vaalirahajutuissa ja Ruanda-oikeudenkäynnissä.

Ruanda-jutun syyttäjän Raija Toiviaisen mukaan videointi olisi järkevää, sillä todistajien voi olla vaikea muistaa tapahtumia enää hovioikeudessa.

– Todistaja saattaa helposti sanoa, että ikävä kyllä en tahdo millään muistaa miten se meni, mutta uudistan sen mitä sanoin alioikeudessa, Toiviainen kertoo.

Ruandan kansanmurhasta syytetyn Francois Bazaramban tuomitseminen maksoi suomalaisille veronmaksajille viitisen miljoonaa euroa. Hovioikeus matkusti sekä Tansaniaan että Ruandaan kuulemaan todistajia, joita käräjäoikeus oli jo kuullut.

Oikeusministeri pitää radikaalina

Jos toimikunnan ehdotukset toteutuvat, yhä harvempi asia etenee tulevaisuudessa hovioikeuteen asti. Jatkokäsittelylupaa vaadittaisiin nykyistä useammin. Myös oikeudenkäyntiavustajien valvontaa halutaan kehittää tyhjäkäynnin karsimiseksi.

Näytön puolesta yksinkertaiset asiat kuten rattijuoppoudet voitaisiin käsitellä kevyemmin esimerkiksi ilman syyttäjää.

– Lähdemme siitä, että asiat ratkaistaisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja kullekin asialle olisi sille sopiva käsittelyketju, kertoo neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansliapäällikkö Tiina Astola.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) luonnehtii joitain toimikunnan ideoita "rohkeiksi ja radikaaleiksi". Osa ideoista herätti erimielisyyttä myös toimikunnan sisällä. Näitä on esimerkiksi ajatus yhdistää korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus ja mahdollisesti myös näiden alioikeudet keskenään. Henrikssonin mukaan tämän mahdollisuuden haittoja ja hyötyjä pitää selvittää.

Käräjäoikeuksia puolet vähemmän

Hallitusohjelmassa oikeuslaitokseen kohdistuvat leikkaukset ovat noin 20 miljoonaa euroa vuonna 2015.

Valtaosa oikeuslaitoksen kuluista on henkilöstökuluja. Toimikunnan jäsenen, korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelon mukaan onkin selvää, että oikeuslaitoksen on tultava tulevaisuudessa toimeen selvästi nykyistä vähemmällä väellä.

Uudistusohjelmassa ajatuksena on, että tuomioistuinten karsiminen jatkuisi kovalla kädellä. Käräjäoikeuksien määrä haluttaisiin vähentää puoleen nykyisestä 27:stä ja hovioikeuksien määrää laskea enintään neljään.

Toimikuntaan kuului oikeuslaitoksen ylintä johtoa, ministeriön väkeä ja esimerkiksi Asianajajaliiton edustaja. Koskelosta on hyvä, että uudistamistarpeita pohdittiin laajalla ryhmällä. Hänestä uudistaminen kaipaisi kuitenkin suunnan.

– Pitäisi ensin linjata, mihin ollaan menossa, muuten tästä uudistustyöstä tulee vaikeaa, hän sanoi keskiviikkona Helsingissä uudistusohjelman luovutustilaisuudessa.

(MTV3–STT)

Eroon huoltoriidoista ja huostaanotoista

Asianajajaliitto haluaa luopua kokonaan lautamiehistä