Epävarmoja äänestäjiä edelleen paljon - löytyykö syy piilokannatuksesta?

Epävarmojen äänestäjien osuus on edelleen suuri. Gallupien perusteella peräti 30 prosenttia äänioikeutetuista ei vieläkään osaa sanoa, ketä he sunnuntaina äänestäisivät seuraavaksi Suomen tasavallan presidentiksi.

– Se on suuri, eikä ole edes vähenemään päin. Tämä kertoo aidosti siitä, että ihmiset vielä hakevat ehdokastaan vielä vaalipäivän kynnyksellä, toteaa MTV3:n vaaliasiantuntija, valtio-opin dosentti Kimmo Grönlund.

Viime eduskuntavaaleissa perussuomalaisten ehdokkaat saivat lopulta enemmän ääniä kuin gallupit etukäteen lupailivat. Grönlundin mielestä kyse voi olla siitä, ettei oman ehdokkaan nimeä vain haluta aina kertoa ennen vaaleja.

– Näyttöä siitä ei ole, mutta periaatteessa näin voi olla, ettei haluta tunnustautua ristiriitaisen ehdokkaan kannattajaksi. Mielestäni presidentinvaaleissa ristiriitaista ehdokasta ei kuitenkaan ole.

Yllätyksiin lopullisissa kannatusluvuissa hän ei usko.

Äänestysvilkkautta vaikea arvioida

Ennakkoäänestysvilkkauden perusteella Grönlund arvioi, että uurnilla käy ensimmäisellä kierroksella 75-76 prosenttia äänioikeutetuista.

– Muta koska tämä vaihtelee vähän vaaleista toiseen, niin lopullinen äänestysvilkkaus voi olla mitä tahansa 71 ja 82 prosentin välillä, Grönlund sanoo.

Vaalien ensimmäisen kierroksen toisesta sijasta käydään tiukkaa kamppailua. Jos ääniä annetaan kovin tasapuolisesti, joudutaan suorittamaan tarkistuslaskenta.

– Sen tulos selviää tiistaihin mennessä. Sen jälkeen keskusvaalilautakunta tekee sen perusteella päätöksen, mistä ei enää voi valittaa.

Paljon on puhuttu siitä, vaikuttavatko gallupit äänestäjien valintoihin ja pitäisikö vaaleja edeltävät pari viikkoa rauhoittaa niiltä. Grönlund ei usko, että se toimisi.

– Se on kaunis ajatus. Mielestäni ei ole mitään järkeä lähteä rajoittamaan sananvapautta asian takia. Pikemminkin kannattaisi pohtia, onko vaalijärjestelmässä uudistamisen varaa.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat