Veera Kivirinta nappasi uransa ensimmäisen arvokisamitalin sunnuntaina Serbian Belgradissa, kun hän ui EM-hopeaa 50 metrin rintauinnissa.
Kivirinta oli pitänyt kovinta vauhtia alkuerissä ja välierissä. Loppukilpailussa Puolan Dominika Sztandera oli kuitenkin niukasti parempi. Eroa kaksikon välille jäi vain yksi sekunnin kymmenys.
– Vähän on sekavat fiilikset. On tätä odotettukin. Halunnut tätä jo kymmenen vuotta. Vihdoin ja viimein. Tietysti tuo jäi vauhdillisesti alakanttiin siihen verrattuna, mihin uskoin pystyväni. Ensimmäinen arvokisamitali. Olen todella tyytyväinen, Kivirinta kertoo MTV Urheilulle.
– Uinti oli ihan hyvää. Pysyin aika rauhallisena. Maaliintulo oli sellainen, että se tuli liian kaukaa. Se jäi vähän harmittamaan. Eipä sitä auta jossitella, Kivirinta summaa.
Yksi erityinen toive on EM-hopeamitalin myötä.
– Haluan juhlat! Kivirinta toteaa painokkaasti.
Kivirinta oli viime vuonna kertonut, että ura päättyisi tähän kesään. Mieli on kuitenkin muuttunut, kun elämään on tullut muutosta vakityöpaikan myötä.
– Kun sain viime vuoden lokakuussa Helsingin poliisista vakipaikan ja alkoi vakkariduunin tekeminen, niin se tasapainotti elämää hirveän paljon. Miettinyt tänä keväänä, ettei tämä tähän kesään lopu. Elämä on sen verran tasapainossa ja kivaa.
– Mietin jo etukäteen, että jos mitalin täältä otan, niin on hyvä aika lähteä laskettelemaan uraa alaspäin. Totta kai töitä tehdään yhtä kovasti kuin ennen. Ura jatkuu ensi kesään asti ja siihen sitten päättyy, Kivirinta päättää.
Kivirinnan mitali oli Suomen ainoa pitkän radan EM-kisoissa. Sunnuntaina 50 metrin loppukilpailussa oli kuudes ja 200 metrin perhosuinnin finaalissa oli kahdeksas.