Elvytyskielto koettelee läheisten oikeusturvaa – kuka saa päättää toisen elämästä?

Oikeusasiamies puuttui tilanteeseen jo vuonna 2007, mutta sosiaali- ja terveysministeriö ei ole vieläkään saanut asiaan selvyyttä.

Lääkäri voi tehdä päätöksen potilaan elvyttämättä jättämisestä eli elvytyskiellosta, jos hän arvioi, ettei mahdollisesta elvytyksestä olisi enää hyötyä potilaalle. Aihe on monissa hoitopaikoissa hyvin arka, sillä päätöksissä kuljetaan elämän ja kuoleman rajoilla.

Hyvissä voimissa oleva potilas pystyy usein itse ilmaisemaan hoitotahtonsa, mutta ongelmia voi olla edessä, kun elvytyskielto kohdistuu esimerkiksi pieneen lapseen tai vaikeasti muistisairaaseen ihmiseen, joka ei kykene itsenäisiin ratkaisuihin.

Elvytyskieltopäätöksistä on vuosien varrella tehty lukuisia kanteluita oikeusasiamiehelle, valvontavirasto Valviralle ja aluehallintovirastoille. Monet kansalaiset ovat pitäneet päätöksiä ristiriitaisina, epäselvinä ja vaikeasti hahmotettavina.

Monet omaiset loukkaantuneita

Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta Etene on saanut yhteydenottoja myös ihmisiltä, jotka ovat jääneet pimentoon läheisensä elvytyskiellosta.

– Itse päätöstä elvyttämättä jättämisestä ei välttämättä pidetä vääränä, mutta läheiset voivat kokea hyvin loukkaavana, ettei hoitopaikka ole ylipäätään kertonut heille päätöksen tekemisestä, kertoo Etenen pääsihteeri Päivi Topo.

Oikeusasiamies viestitti jo keväällä 2007 sosiaali- ja terveysministeriölle, ettei potilaslaki takaa riittävää oikeusturvaa potilaille, läheisille tai henkilökunnalle elvytyskieltotapauksissa.

Ministeriö lupasi saman vuoden syksyllä, että asiaa tarkasteltaisiin potilaslain uudistamisen yhteydessä. Ministeriö ei ole vieläkään saanut selvyyttä asiaan.

Virkamiesten mukaan lainsäädännöllisiä linjauksia ei ole edes tiedossa lähiaikoina. Ministeriö aikoo keskittyä hallitusohjelmaan kirjattujen sosiaali- ja terveysuudistusten toteuttamiseen.

Potilaan itsemääräämisoikeuteen liittyviä kysymyksiä selvitetään silti parhaillaan yleisemmällä tasolla. Neuvotteleva virkamies Mika Paavilainen kertoo, että mietinnässä on myös omaisten ja läheisten asemaan liittyvän sääntelyn kehittäminen.

"Hälytysmerkintä voisi auttaa"

Lääkäriliitosta arvioidaan, että tiedonkulkua hoitopaikassa voi vaikeuttaa esimerkiksi se, että henkilökunta tekee vuorotyötä ja että omaiset eivät ole päivittäin paikalla.

– Jos lääkäri on aamukierroksellaan tehnyt päätöksen elvyttämättä jättämisestä, tieto ei välttämättä kulje seuraavana päivänä osastolla vieraileville omaisille, koska vuorossa oleva henkilökunta saattaa kuvitella, että omaisia on jo informoitu asiasta, sanoo liiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve.

Pälven mukaan informoinnissa on joka tapauksessa epäonnistuttu, jos päätöksestä ei ole saatu välitettyä tietoa heikossa tilassa olevan potilaan läheisille.

Pälve ehdottaa, että hoitopaikkojen tiedonkulkua voisi parantaa tietotekniikkaa hyödyntämällä.

– Elvyttämättä jättämisestä voisi kirjata hälytysmerkinnän, joka säilyisi sähköisissä potilastiedoissa niin kauan, kunnes joku hoitohenkilökunnan jäsen kuittaa ilmoituksen pois keskusteltuaan asiasta omaisten kanssa. Samalla järjestelmään saataisiin tieto siitä, kuka tiedon on antanut ja kuka ottanut vastaan.

(MTV3 - STT)