Eläke-Kansan johdolta vaaditaan miljoonakorvauksia

rahaa

Oikeudenkäynti Eläke-Kansan toimitusjohtajaa Altti Aurelaa ja yhdeksää muuta yhtiön hallituksen jäsentä vastaan alkoi tänään Helsingin käräjäoikeudessa. He kaikki kiistävät konkurssipesän vaatimukset.

Pesää oikeudenkäynnissä edustanut asianajaja Jouko Huhtala katsoo, että huolimattomalla - ei välttämättä tahallisella - toiminnalla Eläke-Kansan johto salli lakisääteistä eläketurvaa hoitavan yhtiön varojen "valumisen" ns. henkilötilin kautta muille Kansa-ryhmän yhtiöille ilman vakuuksia.

-Yhtiön hallituksella oli oikeus ja mahdollisuus pistää hanat kiinni, hän lisäsi. Tel-yhtiön entisen johdon mielestä korvauksia haetaan täysin väärältä taholta, sillä Kansa-ryhmän eri yhtiöiden varojen siirroista vastasi emoyhtiö Kansa-Yhtymä ja hyöty myös Eläke-Kansan tapauksessa meni Kansa-Yhtymälle.

Heidän näkemyksensä mukaan konkurssipesällä ei ole ylipäätään oikeutta ajaa asiaa. Konkurssipesä vaati vahingonkorvauksia vuosien 1993-1994 henkilötiliylityksistä. Eläke-Kansalle alkoi kerääntyä saatavia uudelleen kesästä 1993.

Lisäksi Aurelalta vaaditaan korvausta vakuudettomien tel-luottojen myöntämisestä. Kahden miljoonan vaatimus on mukana 50 miljoonassa. Henkilötili oli järjestely, jonka kautta ryhmän sisäiset rahasiirrot tehtiin sekä hoidettiin yhtiöiden väliset saamiset ja velat.

Se oli ikään kuin ryhmän sisäinen pankki. Sen hoitaja oli Kansa-Yhtymä. Konkurssipesän mukaan yhtiön johdon toimien vuoksi Eläke-Kansalle kertyi runsaan 300 miljoonan markan saatavat muilta Kansa-ryhmän yhtiöiltä.

Kansa-ryhmän yhtiöt ajautuivat konkurssiin vuoden 1994 lopussa. Sitä ennen kaatui ryhmän emo eli Eka.

Eläke-Kansan oikeudenkäynti

"Vuoroin vieraissa"

Eläke-Kansan hallituksen tuolloista puheenjohtajaa Hannu Ketolaa edustanut Matti Manner katsoi, että konkurssipesä on unohtanut henkilötilijärjestelmän luonteen. Hän muistutti, että raha ei valunut yhteen suuntaan, vaan yhtiöt kävivät "vuoroin vieraissa".

Oli aikoja, jolloin Eläke-Kansa oli velkaa huomattavia summia ryhmän muille yhtiöille. Lisäksi tilin saldossa oli suurta vaihtelua. Jos hanat olisi pistetty kiinni, Eläke-Kansalle olisi yhtiön entisen johdon mielestä aiheutettu todellista haittaa.

Konkurssipesän sanottiin unohtaneen laskelmistaan syntyneet hyödyt ja perittävissä olleet saatavat. Kun nämä otetaan huomioon, mitään vahinkoa ei ole edes tapahtunut, tel-yhtiön entinen johto katsoo.

Erilaisia näkemyksiä

Mannerin mukaan Eläke-Kansan hallitus teki kaiken voitavan - ja enemmänkin - henkilötilijärjestelmän hoitamiseksi tuolloisissa oloissa Eläke-Kansan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

Mannerin mukaan Eläke-Kansan johto pyrki mm. yksissä tuumin sosiaali- ja terveysministeriön kanssa rakentamaan palomuuria Eläke-Kansan ja Kansa-ryhmän ulkomaisen toiminnan väliin. STM vastasi tuolloin vakuutusyhtiöiden valvonnasta. Hän huomautti, että Eläke-Kansan johto toimi ajoittain salassa mm. Kansa-Yhtymän omistajalta Kansa International Corporationilta KIC:ltä.

Mannerin mukaan Ketola joutui turvautumaan valkeisiin valheisiin vuoden 1993 lopussa, kun Eläke-Kansa oli antamassa ministeriölle ehdotustaan henkilötilisaldon nollaamiseksi. Oikeudenkäynnin aluksi molemmat osapuolet esittivät lyhyesti kokous kokoukselta, miten asiat heidän näkemyksenä mukaan etenivät.

Konkurssipesä esimerkiksi katsoo, että viimeistään 14. kesäkuuta 1993 Eläke-Kansan johto tuli tietoiseksi siitä, että STM ei hyväksy Eläke-Kansan varallisuuden siirtoa muualle yhteistilin kautta.

Eläke-Kansan entinen johto taas lähtee siitä, että tuolloin se sai ministeriöltä kaipaamansa selvityksen. Sen pohjalta yhteistyötä ministeriön kanssa jatkettiin. Oikeus on varannut käsittelypäiviä 9:nteen joulukuuta. (STT)

Jarkko Sipilän juttu oikeudenkäynnistä Seitsemän uutisista. Äänessä myös Eläke-Kansan konkurssipesän asianajaja Jouko Huhtala. (2:10)