Ulospäinsuuntautuneisuudella ja vertaissuosiolla näyttää olevan yhteys niin alakouluikäisten suomalaislasten kuin aikuisten keskuudessa. Tuore suomalainen väitöstutkimus esiteltiin kesäkuun alussa.
Yllä olevalla videolla psykologi kertoo, mikä piirre yhdisti keskitysleireiltä selvinneitä ihmisiä.
Yhteys ulospäinsuuntautuneisuuden ja vertaissuosion välillä on havaittu useissa aikaisemmissakin tutkimuksissa. Psykologian maisteri Ville-Juhani Ilmarinen toteaa tuoreessa väitöstutkimuksessaan, että sama yhteys on havaittavissa jo seitsemän–kahdeksanvuotiailla lapsilla – myös suomalaisessa kulttuurissa, joka on stereotyyppisesti vähemmän puhelias ja monia muita kulttuureja sisäänpänsuuntautuneempi.
– Yhteys ekstroversion ja suosion välillä havaittiin hyvin yleistyväksi. Se havaittiin suomalaisilla lapsilla ja aikuisilla riippumatta sosiaalisen verkoston koosta, Ilmarinen kertoo.
Lue myös: Italialaistutkija ihastui Suomeen ja jäi tänne asumaan – mitä hänelle on selvinnyt suomalaisten onnellisuudesta?
Tutkimuksessa oli mukana 760 alakouluikäistä lasta ja 180 sotilaskadettia. Lapsilla ekstroversio-arviot perustuivat vanhempien näkemykseen ja kadeteilla heidän itsensä tekemiin persoonallisuusarvioihin.
Vertaissuosiota eli henkilön keskeisyyttä vertaisverkostossa mitattiin sosiometrillä. Arviot perustuivat muiden verkoston jäsenten anonyymeihin näkemyksiin kustakin koehenkilöstä: lapsilla luokkakavereiden antamiin kaverinimeämisiin ja kadeteilla arvioihin kunkin joukkuekaverin seuran viihdyttävyydestä ja miellyttävyydestä.
Tutkimuksessa havaitut yhteydet ekstroversion ja vertaissuosion välillä ilmensivät sekä ekstroverttien suosiota että introverttien matalaa suosiota. Nämä yhteydet eivät selittyneet sillä, että ekstrovertit suosisivat toisiaan tai introvertit suosisivat ekstroverttejä.
Lasten keskuudessa ekstroverttien sujuvampi puhe kuitenkin selitti heidän vertaissuosiotaan.
Suurin osa ihmisistä keskivaiheilla introversio-ekstroversio-akselilla
Ilmarisen väitöstutkimuksen tulokset voivat tarjota uusia näkökulmia ja välineitä ekstroversion perusolemuksen tarkasteluun.
Psykologiassa on pitkään ajateltu, että yksilön ekstroversioon liittyviä luonteenpiirteitä ovat muun muassa positiivisuus, energisyys, aktiivisuus, sosiaalisuus ja itsevarmuus.
Viimeaikaisissa tutkimuksissa tämä näkemys ei ole enää saanut tukea, vaan nämä piirteet nähdään itsenäisinä persoonallisuusulottuvuuksina, jotka ennustavat useita ilmiöitä ekstroversiosta riippumatta.
– Voi olla, että ekstroversioon liitetyt piirteet ilmenevät yhdessä siksi, että ne ovat sosiaalisissa verkostoissa toimimisen kannalta oleellisia, tai sitten toimiminen sosiaalisessa verkostossa yhdenmukaistaa niiden ilmenemistä. Eli yksilöt, jotka ovat suosittuja, saavat enemmän vapautta käyttäytyä kuten ekstroverttien ajatellaan käyttäytyvän. Toisaalta vähemmän suosituilla saattaa olla vähemmän mahdollisuuksia tämänlaiseen käyttäytymiseen, ja se yhdenmukaistaa introvertimpia piirteitä, Ilmarinen pohtii.
– Pitkään samassa vertaisverkostossa, kuten koululuokassa, toimiminen saattaa siis vakinaistaa yksilön käyttäytymisen johonkin kohtaa introversio–ekstroversio-akselia. Suurin osa yksilöistä kuitenkin sijaitsee keskivaiheilla niin tällä jatkumolla kuin myös vertaissuosiossa.
Lähde: Helsingin yliopisto