EIT päätti tutkia epäillyt ihmisoikeusloukkaukset Krimillä – Ukraina löi pöytään todisteita muun muassa ihmisoikeutta loukkaavista venäläistämistoimista

Tuomioistuin on tarkastellut Venäjän toimia Krimillä Ukrainan tekemien valitusten pohjalta. Tarkastelussa ei ole niemimaan varsinainen anastaminen vaan siellä miehityksen jälkeen tapahtuneet teot.

Ukraina on esittänyt todisteita esimerkiksi siitä, että ihmisten omaisuutta takavarikoitiin laittomasti, ihmisille määrättiin Venäjän kansalaisuus, julkisia kokoontumisia rajoitettiin ja ukrainan kielen käyttöä kouluissa estettiin.

EIT ottaa käsiteltäväkseen lähes kaikki Ukrainan tekemät Krimiä koskevat valitukset muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Tuomio epäillyistä ihmisoikeusloukkauksista annetaan myöhemmin.

Venäjä miehitti ja liitti itseensä Ukrainalle kuuluvan Krimin alueen keväällä 2014. Ukrainan mukaan Venäjän hallinto Krimillä johti myös muun muassa laittomiin pidätyksiin ja ihmisten kaltoinkohteluun. Lisäksi muun kuin venäläisen median toimintaa Krimillä estettiin, tataarivähemmistöä syrjittiin ja uskonnollisia johtajia häirittiin.

Uutistoimisto AFP:n mukaan Venäjän oikeusministeriö reagoi EIT:n päätökseen toteamalla Ukrainan väitteiden olevan perättömiä. Ukrainan oikeusministeri puolestaan piti EIT:n käsittelypäätöstä "voittona".  

Venäjä käyttänyt valtaa Krimillä helmikuusta 2014

Päättääkseen asian käsittelystä EIT tarkasteli myös, mistä lähtien Krimin niemimaan voi katsoa olleen Venäjän vallan alla.

Ukrainan valitusten mukaan Venäjä otti alueen haltuunsa helmikuun 2014 loppupuolella tapahtuneessa miehityksessä, kun taas Venäjä katsoo hallinneensa Krimiä vasta maaliskuun puolivälissä järjestetyn "kansanäänestyksen" jälkeen.

Tuomioistuimen mukaan on olemassa riittävää näyttöä, että Venäjä on käyttänyt todellista valtaa Krimillä 27. helmikuuta 2014 lähtien.

Tuolloin Ukrainan mukaan yli sata raskaasti aseistettua miestä rynnäköi korkeimman oikeuden sekä Krimin ministerineuvoston tiloihin. Yöhön mennessä Venäjä oli syrjäyttänyt väkivalloin paikallisen hallinnon ja estänyt ukrainalaisjoukkoja liikkumasta asemistaan.

Tuomioistuin toteaa, että alkuvuonna 2014 venäläisten sotilaiden määrä lähes kaksinkertaistui lyhyessä ajassa Krimillä. Venäjä lisäsi joukkojensa määrää ilman perusteita kasvaneesta uhasta ja ilman Ukrainan suostumusta.

Venäjä on väittänyt sotilaidensa olleen Krimillä passiivisia sivustakatsojia, mutta tuomioistuimen mukaan Ukraina on tarjonnut yksityiskohtaista ja riittävää todistusaineistoa siitä, että venäläissotilaat olivat tosiasiassa aktiivisia toimijoita.

Arvioidessaan Venäjän valtaa Krimillä tuomioistuin otti huomioon myös kaksi presidentti Vladimir Putinin lausuntoa, joita ei ole kiistetty.

Ensimmäisessä Putin oli sanonut turvallisuusviranomaisten johtajien tapaamisessa helmikuun 22. ja 23. päivän välisenä yönä 2014 päättäneensä, että toimet Krimin "palauttamiseksi" Venäjän hallintaan aloitetaan.

Huhtikuussa 2014 Putin totesi televisiohaastattelussa Venäjän riisuneen ukrainalaisjoukot aseista ja että venäläissotilaat tukivat Krimin paikallisia ryhmittymiä.

Ukraina on tehnyt EIT:hen useita valituksia

Ukraina on tehnyt EIT:hen useita valituksia Venäjän toimista Krimillä ja Itä-Ukrainassa. Nyt julkistettu käsittelypäätös perustuu kahteen valitukseen, jotka on yhdistetty.

Osa Ukrainan valituksista odottaa vielä käsittelyä EIT:ssä. Lisäksi muut tahot, kuten yksityishenkilöt, ovat tehneet EIT:lle yli 7  000 valitusta Venäjän toimista Krimillä ja Itä-Ukrainassa.

Lue lisää: Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta odotetaan päätöstä Venäjän toimista Krimillä