Onko tapanasi täyttää tylsiä hetkiä pienellä pasianssituokiolla tai livahtaa välillä töiden parista muutamalle Tetris-kierrokselle? Älä suotta pode huonoa omaatuntoa. Päinvastoin - tulet tällä tavoin kehittäneeksi itseäsi lähes jumppatuokiota vastaavalla tavalla.
Lapsia usein soimataan liiallisesta pelaamista, ja myös jatkuvasti pasianssipeliä naputtelevia aikuisia voidaan katsoa hieman vinoon. On kuitenkin tutkittu tosiasia, että pelaamisesta on lukuisia hyötyjä aivotoiminnalle.
Esimerkiksi sudoku-numeropeli on suoranaista aivojumppaa, ja sen hyödyt ovat laajalti tunnettuja erityisesti ikäihmisten kohdalla. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että käytännössä kaikenlainen pelaaminen voi olla kehittävää. Jopa Super Mario -pelin on todettu parantavan pelaajan muistia sekä hienomotorisia taitoja.
Toisen tutkimuksen mukaan videopelikokemusta omanneet pelaajat suoriutuivat kameraohjatuista leikkauksista paremmin kuin lääkärit, joilla ei ollut pelikokemusta.
Pelaaminen voi myös olla ilmaista. Sivustolta ilmaiset pelit.fi löytyy hyvä valikoima pelejä joilla voi siis kehittää itseään hyvinkin laaja-alaisesti. Eri peleistä saa erilaisia hyötyjä, joten pelisessioiden kohdetta kannattaa vaihdella aika ajoin.
Matemaattiset pelit parantavat loogista ajattelukykyä
Harva meistä harmittelee liiallista järkeään - pikemminkin sen puutetta. Loogisen ajattelukyvyn harjoittaminen on kuitenkin erityisen helppoa pelaamalla.
Hyvä esimerkki on sudoku. Sudokun ideana on täyttää 9 x 9 -kokoinen ruudukko numeroilla siten, että kukin numero esiintyy pysty- ja vaakariveillä sekä omassa 3 x 3 -ruudukossaan vain yhden kerran.
Pelin pelaamiseen tarvitaan keskittymistä ja kärsivällisyyttä ja peli pistää myös muistin koetukselle. Lisäksi sudokun pelaamisen on osoitettu parantavan kykyä käsitellä stressaavia tilanteita.
Sudokun pelaaminen kannattaa suosiolla aloittaa helppotasoisista sudokupeleistä ja jatkaa seuraavalle tasolle siinä vaiheessa, kun ruudukot täyttyvät nopeasti ja ilman suurempia ponnisteluja.
Hauskana faktana kerrottakoon, että peli ei ole nimestään huolimatta japanilainen, vaan sen alkuperä on pitkälti hämärän peitossa. Peli sai japanilaisen sudoku-nimensä (joka tarkoittaa vapaasti käännettynä ”numero voi esiintyä vain kerran”) japanilaiselta Maki Kajilta, joka innostui amerikkalaislehdessä näkemästään ”Number place” numerotehtävästä ja aloitti niiden julkaisemisen omassa Nikoli-pelilehdessään.
Pasianssi eli patience
Pasianssin suomenkielinen nimi on johdettu ranskankielisestä sanasta patience, joka merkitsee myös englanniksi kärsivällisyyttä. Vaikka pasianssi ei varsinaisesti ole ranskalaista alkuperää, kuvaa nimi loistavasti tärkeintä pasianssissa vaadittavaa kykyä.
Monet muutkin korttipelit kehittävät loogista ajattelukykyä ja ongelmanratkaisutaitoja, mutta pasianssin etuna on, että sitä voi pelata yksin.
Pasiansseja on lukuisia eri versioita, esimerkiksi Klondike ja Spider. Pasianssipelien ideana on asetella yksitellen nostettavat kortit tiettyyn järjestykseen maiden ja numeroiden mukaan.
Ahdistaako? Pelaa Tetristä
Harva meistä ei tunne Tetristä eli peliä, jossa eri muotoisia ja kokoisia putoilevia palikoita pitää järjestää yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, palikoiden putoilun alati kiihtyessä.
Huippusuosittu, alun perin Nintendon julkaisema peli koetiin jopa koukuttavaksi. Ironista, koska vuonna 2015 Oxfordin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan Tetriksen pelaaminen voi auttaa erilaisista riippuvuuksista kärsiviä ihmisiä, olipa kyseessä sitten roskaruoka, huumeet tai alkoholi.
Tutkimuksen mukaan ongelmakäyttäytymiseen johtava halu syntyy kuvittelemalla käytöksen aiheuttamaa mielihyvää. Jos ajatukset pystyy tässä tilanteessa viemään pois houkutusta aiheuttavasta kohteesta, voi ongelmakäyttäytymisen mahdollisesti estää.
Ja juuri näin Tetriksen todettiin toimivan. Vain kolmen minuutin pituinen Tetris-tuokio auttoi koehenkilöitä hallitsemaan mielihalujaan ratkaisevalla tavalla.
Tetriksen on todettu myös auttavan traumaperäisten stressihäiriöiden aiheuttamaan ahdistukseen. Tähän häiriöön kuuluvat takaumat ja ahdistavat mielikuvat, joiden syntyyn ei itse voi vaikuttaa. Esimerkiksi autokolarissa ollut ihminen voi saada toistuvasti hyvinkin eläviä mielikuvia onnettomuudesta ja sen yksityiskohdista. Tetristä pelaamalla näillä henkilöillä saatiin aikaiseksi eräänlainen kognitiivinen suojamuuri, joka esti ahdistavien muistikuvien syntymistä.
Toki Tetris on vain yksi esimerkki lajissaan. Saman tyyppisiä vaikutuksia on monilla muilla peleillä: ahdistuksen hetkellä kannattaa kokeilla myös esimerkiksi legendaarista matopeliä.
Tetris, Matopeli ja muut ilmaiset pelit löytyvät täältä: www.ilmaisetpelit.fi.