Katujen pölyäminen keväisin on Suomessa jokavuotinen ongelma. Katupölyä nousee ilmaan lumen sulaessa ja maan kuivuessa, kun talven aikana liukkauden vähentämiseksi kaduille levitetty hiekka nousee ilmaan liikenteen ja tuulen vaikutuksesta.
Lumivallien sulamisvedet ja sateinen sää ovat auttaneet pitämään katupölyn määrän tähän asti pienenä. Mikäli sää muuttuu aurinkoisemmaksi, voi katupölyn määrä lisääntyä nopeastikin.
Katupölyn aiheuttamat oireet
Katupöly voi aiheuttaa lukuisia allergiantapaisia ärsytysoireita, kuten silmien kutinaa ja punoitusta, nuhaa sekä yskää. Katupölyn vaikutuksille erityisen herkkiä väestöryhmiä ovat astmaatikot, pienet lapset, sekä keuhkoahtaumaa, sepelvaltimotautia ja sydämen vajaatoimintaa sairastavat. Riskiryhmään kuuluville henkilöille katupöly voi aiheuttaa vaarallisiksikin yltyviä oireita, kuten keuhkojen toiminnan heikentymistä, pahentuneita astmaoireita ja astmakohtausten lisääntymistä.
Katupölystä ärsytysoireita saavien, tai riskiryhmään kuuluvien ihmisten tulisikin välttää liikkumista ongelma-alueilla kuivalla säällä pahimpaan pölyaikaan. Eniten katupölyä on ilmassa ruuhka-aikoina vilkkaasti liikennöidyillä kaduilla.
Muita keinoja katupölyä vastaan
Yksi keino taistelussa katupölyä vastaan on hiukkassuodatinten asentaminen tuloilmaventtiileihin niin kotona, työpaikalla kuin autossakin. Ikkunatuuletusta puolestaan tulisi välttää katupölyn ollessa pahimmillaan.
Ilmanlaadun heikentyessä riskiryhmään kuuluvien hengitys- ja sydänsairaiden sekä allergisten tulisi myös pitää lääkärin määräämä lääkitys mukana aina ulkona liikuttaessa. Ärsytysoireita voi lievittää kostuttamalla limakalvoja tarkoitukseen sopivilla, apteekista satavilla suihkeilla tai tipoilla.