Eelan ylijohtaja: Eläintaudit kurissa Suomessa

Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen Eelan ylijohtaja Tuula Honkanen-Buzalski vakuuttaa, että Suomessa on poikkeuksellisen hyvä eläintautitilanne. Hänen mukaansa tauteja auttavat pitämään loitolla talvi sekä metsä- ja vesivyöhykkeiden tuoma luonnollinen etäisyys useimpien maatilojen välillä. Myös tautien seuranta on tarkkaa.

-En näe kovin suurena uhkana sitä, että lintuinfluenssa tulisi Suomeen. Parhaiten meitä suojaa se, että luonnonlintujen pääsy estetään tuotantotiloihin, Honkanen-Buzalski sanoi Eelan Oulun alueyksikön 20-vuotisjuhlassa Oulussa.

Ylijohtaja muistuttaa, että Eelan seurattavana on kymmeniä eläintauteja. Tutkimusten painotukset riippuvat siitä, minkä taudin riskejä pidetään suurimpina. Esimerkiksi lintuinfluenssan uhka kasvoi, kun taudin vaarallista muotoa löydettiin Venäjältä.

Lampaissa ja vuohissa esiintyvä scrapie-tauti löytyy aiempaa helpommin, sillä valmiudet taudinmääritykseen ovat kehittyneet. Myös hullun lehmän taudin eli BSE:n suhteen ylijohtaja on nykyään levollinen.

-Eela tutkii joka vuosi 130 000 BSE-näytettä terveistä eläimistä. Voimme puhua tilanteesta tietoon perustuen, hän muistuttaa.

Honkanen-Buzalski sanoo, että Eelan toiminnan lähtökohtana on alusta asti ollut se, että terveet eläimet tuottavat turvallisia elintarvikkeita.

-Ei kai näin tutkitusti turvallista ruokaa ole koskaan aikaisemmin ollut, hän toteaa.

Tieto perustana jatkossakin

Ensi vuonna Eela muodostaa osan yhteisestä Elintarviketurvallisuusvirastosta, johon liittyvät myös Kasvintuotannon tarkastuskeskus ja Elintarvikevirasto. Uuteen virastoon liitetään myös maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosastolta niin sanotut toimeenpanotehtävät.

-Kun olemme siirtyneet uuteen virastoon, on hyvin tärkeää, että eläintaudeista ja elintarviketurvallisuudesta tehdään tieteellistä tutkimusta. Koko Eelan toiminnan täytyy perustua tutkimustietoon. Lisäksi meillä täytyy olla erittäin nopeat ja hyvät menetelmät, Honkanen-Buzalski toteaa tulevaisuuden haasteista.

Ylijohtaja pitää yhtenä huolestuttavana tulevaisuuden näkymänä myös sitä, että tuotantoyksikköjen koko kasvaa Suomessakin, osin kustannussyistä.

-Käytännössä eläimiä hoitavat ihmiset ehtivät suhteellisesti vähemmän näkemään ja hoitamaan eläimiään. Kohta eläimillä ei ole enää nimiä, ja silloin pelataan enemmän numeroilla, ylijohtaja huomauttaa mutta lisää, että mittareita eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi on jo kehitteillä.

(MTV3-STT)