Eduskunta on kokoontunut tänään 150-vuotisjuhlaistuntoon. Venäjän keisari Aleksanteri II kutsui valtiopäivät koolle 150 vuotta sitten syyskuussa 1863.
Istunto käynnistyi Kaartin soittokunnan fanfaarilla, jossa oli yhdistetty Aleksei Lvovin Keisarihymniä ja Artturi Ropen Marsalkan hopeatorvia.
Puhemies Eero Heinäluoma (sd.) kiitteli puheessaan suomalaista sopimisen kulttuuria, jolla on pitkät juuret.
Heinäluoma kertoi, että kuntauudistus oli ajankohtainen asia myös vuoden 1863 valtiopäivillä ja myös silloin kysyttiin sopimista.
– Tuon ajan säätyvaltiopäivät kykenivät tekemään maamme historian suurimman kuntauudistuksen, kun kunnat erotettiin seurakunnista.
Heinäluoma muistutti, että myös tänään tämän tärkeän uudistuksen läpivienti vaatii yhteistyökykyä ja halua, tuota vanhaa "yhteensovitusmenettelyä".
Eduskunta vauhdittaa venäjän opiskelua
Juhlaistunnon päätöksenä valtio lahjoittaa uudelle Cultura-säätiölle 10 miljoonaa euroa tukemaan venäjän kielen ja kulttuurin opiskelua.
Ryhmäpuheissa kiiteltiin venäjän opiskelun vauhdittamista.
– Mitä monipuolisempaa kielten osaaminen maassamme on, mitä sivistyneempään ja osaavampaa kansamme - sitä enemmän mahdollisuuksia Suomelle ja suomalaisille maailmalla on, kokoomuksen kansanedustaja Raija Vahasalo sanoi.
– Pelkkä kielitaito ei kuitenkaan riitä. Tarvitsemme myös laajaa venäläisen arkielämän, kaupan ja kulttuurin sekä kansalaisyhteiskunnan tuntemusta, SDP:n ryhmäpuhuja Jouko Skinnari arvioi.
– Erityisesti nuorten kannattaa olla hereillä: venäjän osaaminen voi helpottaa työnsaantia merkittävästi, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner sanoi puheessaan.
Tynkkynen: Yritykset heikentää sananvapautta torjuttava
Vihreiden ryhmäpuhuja Oras Tynkkynen muistutti demokratian tilasta Venäjällä.
– Yritykset heikentää kansalaisten perusoikeuksia kuten sananvapautta on päättäväisesti torjuttava. Kansanvallasta tinkimällä ei taata vakautta, vaan pikemminkin heikennetään sitä. Perusoikeuksia loukkaamalla ei turvata kansallista yhtenäisyyttä, vaan horjutetaan kansalaisten uskoa valtiovallan oikeutukseen.
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Heidi Hautala sai aikaan kohahduksen eduskunnan 100-vuotisjuhlaistunnossa vuonna 2006 .
Ryhmäpuheenjohtaja Mikaela Nylander (rkp) sivusi puheessaan myös ajankohtaista keskustelua ruotsinkielen asemasta Suomessa.
– Molempia kansalliskieliämme ja vieraita kieliä, naapurimaidemme kielet ja suuret maailmankielet etunenässä, ei pidä Ruotsalaisen eduskuntaryhmän näkemyksen mukaan asettaa koskaan vastakkain. Yhden kielen osaaminen tukee muiden oppimista.
Keskustan Seppo Kääriäinen muistutti eduskuntaa, että sen on kyettävä päätöksiin vaikeina aikoina, koska lähiaikoina on kyse Suomen selviytymisestä.
– Koko Suomea ja jokaista suomalaista koskevissa uudistuksissa on ylitettävä hallituksen ja opposition välinen raja. Nyt olemme sellaisessa tilanteessa. Tasavaltalaisessa meiningissä sekin on mahdollista, että kansa vaihtaa vallanpitäjiä.
Kutsuvieraiden joukossa oli tällä kertaa mukana myös entinen pääministeri ja puhemies Paavo Lipponen, joka jätti presidentti Sauli Niinistön virkaanastujaiset väliin.
Juhlaistunnon päätteeksi kansanedustajat ja kutsuvieraat kokoontuvat eduskunnan valtiosaliin kahvittelemaan. Illalla on vuorossa juhlakonsertti.