Dynamiitille käyttöä - hyydepadot ja talvitulvat yleistyvät ilmaston lämmetessä

Lumien sulaminen ja vesisateet ovat nostaneet jokien virtaamia ja vedenkorkeuksia eteläisessä Suomessa, Lounais-Suomessa paikoin talvitulviksi asti. Vedenpinnat ovat nousseet jopa yli metrillä.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan vedet ovat korkealla muun muassa Sirppujoella, Uskelanjoella, Kiskonjoella, Perniönjoella, Yläneenjoella, Eurajoella ja Aurajoella. Tulvavedet ovat paikoin vallanneet teitä. Myös Uudellamaalla, Satakunnassa, Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla jokien vedenpintojen ennustetaan nousevan. Vuodenvaihteessa Kymijoella oli hyydeongelmia.

Suomen ympäristökeskuksen johtavan hydrologin Bertel Vehviläisen mukaan talvitulvat ovat eteläisessä Suomessa tavallisia, mutta niiden ennustetaan yleistyvän entisestään.

– Jokien vesimäärät ja virtaamat ovat kasvaneet talvisin 20 viime vuoden aikana. Talvi- ja hyydetulvat ovat lisääntymässä Suomessa ilmastonmuutoksen takia, jos ilmasto lämpenee ja talvisateisuus kasvaa, toteaa Bertel Vehviläinen.

Hyydepatoja ja tulvia voi muodostua kovalla pakkasella jokiin, joissa ei ole vielä jääkantta ja virtaama on suuri. Hyydepato syntyy, kun vesi alijäähtyy ja muodostuu jääkiteitä, jotka puolestaan tarttuvat jokiuoman reunoihin ja pohjaan. Jää kaventaa ja patoaa jokiuomaa nopeasti niin, että vedenpinta nousee. Patoja puretaan räjäyttämällä.

Vehviläinen kuitenkin muistuttaa, että Suomen sää on luonnostaan vaihteleva.

– Kun Atlantin matalapaineista tulee meille lämmintä ilmaa talvella, voi syntyä tulvia ja kun idästä tulee kylmää pakkassäätä, hyydepatojen riski kasvaa.

Tulva-alueita kartoitettu

Myös rankkasateiden ja niiden aiheuttamien tulvien ennakoidaan lisääntyvän Suomessa ilmaston lämmetessä. Viime kesän tulvissa saatiin jo esimakua tästä.

Suomessa on jo alettu varautua tulvien lisääntymiseen. Tulvariskialueita on kartoitettu ja niille laaditaan suunnitelmia tulvariskien hallinnasta. Tavoitteena on, että tulva-alueille ei enää rakenneta.

– Myös järvien säännöstelyohjeiden muutoksia on vireillä. Näiden ohjeiden mukaan järvien pintaa voitaisiin pitää syksyllä alempana talvitulvien varalta, toteaa Bertel Vehviläinen.

Kevättulvia vaikea ennakoida

Kevättulvien ennakoiminen on vielä tässä vaiheessa vaikeaa. Sateisen viime vuoden takia maaperä on kuitenkin märkä ja monet vesistöt jo valmiiksi korkealla.

– Kevättulviin vaikuttaa sekä lumen että vesisateen määrä, mutta tietysti tällaisessa tilanteessa tulvia voi syntyä tavallista helpommin, sanoo Bertel Vehviläinen.

Lounaan tämänhetkisten tulvien ennustetaan laskevan, kun sää kylmenee loppuviikolla.

Jokien virtaamat tulvatasolla Varsinais-Suomessa (2.1.2013)

MTV3:n sääsivusto: Sadetutka, paikkakuntakohtaiset ennusteet ja tiesää

MTV3 Sää Facebookissa - liity mukaan