Doris Lessing sai kirjallisuuden Nobelin

Lessingin kirjoja on suomennettu parikymmentä. Hänen pääteoksenaan pidetään vuonna 1962 julkaistua Kultaista muistikirjaa.

Tämänvuotisen Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaja on 87-vuotias brittiläinen kirjailija Doris Lessing.

Hän on kirjoittanut lähes 70 teosta. Lessing on ollut ehdolla muun muassa arvostetun Booker-kirjallisuuspalkinnon saajaksi kolme kertaa.

Pian 88-vuotias Lessing on vanhin Nobel-palkinnon saanut kirjailija. Hän on ollut kestoehdokas tunnustuksen saajaksi jo vuosia. Lessing julkaisi ensimmäisen romaaninsa Ruoho laulaa vuonna 1950.

Ruotsin akatemia kehuu Lessingin kerronnan olevan yhtä aikaa skeptistä, tulista ja kaukonäköistä. Hän käsittelee kirjoissaan muun muassa politiikkaa, sosiaalisia suhteita, kulttuureiden ristiriitoja ja rotujen eriarvoisuutta.

Kääntäjä: Ihanaa, että Lessing valittiin

Kirjailijan teokset ovat myös enemmän tai vähemmän omaelämäkerrallisia. Brittivanhempien tytär syntyi Persiassa eli nykyisessä Iranissa 22. lokakuuta 1919 ja muutti kuusivuotiaana Etelä-Rhodesiaan, nykyiseen Zimbabween, jossa varttui.

Doris Lessingin runsaasta tuotannosta on suomennettu parikymmentä teosta. Viimeisimmät käännökset ovat vuonna 1989 ilmestyneet Viides lapsi ja tarinakokoelma Musta madonna.

- On ihanaa, että juuri Doris Lessing sai Nobelin. Hän on tavattoman lempeä, lämmin ja huumorintajuinen ihminen, kirjailijan tavannut ja hänen tuotantoaan suomentanut Sinikka Bucley iloitsee.

Lessing vieraili Suomessa Bucleyn muistin mukaan 1980-luvun alkupuolella. Bucley työskenteli silloin runsaasti Lessingiä julkaisseen Kirjayhtymän tiedottajana.

- Istuimme iltaa hotelli Tornissa kirjallisen johtajan Keijo Immosen ja kustannustoimittaja Ritva Mäkelän kanssa. Kirjailija tarkkaili meitä läpitunkevalla katseellaan, mutta osallistui myös aktiivisesti keskusteluun. Puhuimme maailmalla asumisesta ja hänen kirjastaan Erittäin kissamaista, joka oli hänen mielestään jäänyt muiden teosten varjoon. Minä sitten myöhemmin suomensin sen. Doris Lessingillä oli ja on hirveästi kissoja, Bucley muistelee.

Suomentaja muistaa Lessingin ennakkoluulottomana idealistina

Suomentaja Eva Siikarla ei muista Doris Lessingin Suomen-vierailun tarkkaa aikaa, mutta hänen tapaamisensa on jäänyt hyvin mieleen.

- Me kävimme tiukan keskustelun Afganistanin tilanteesta, joten olisiko se ollut 1982. Hän uskoi, että kun Afganistan pääsee eroon venäläisistä ja muusta sinne kuulumattomasta väestä, maahan syntyy demokratia. Minä väitin vastaan. Hän oli idealisti ja minä realisti, Siikarla muistelee.

Siikarla on kääntänyt useita Lessingin kirjoja, muun muassa Ruoho laulaa -romaanin, jota hän luonnehtii tavattoman hienoksi Afrikka-kuvaukseksi.

- Lessing on erittäin monipuolinen ja ennakkoluuloton kirjailija sekä tyylillisesti että aihepiireiltään.

Nobelistin tuotantoon lukeutuu Afrikka-kuvausten lisäksi muun muassa filosofista pohdiskelua sisältävää fantasiakirjallisuutta sekä poliittisia, yhteiskunnallisia ja omaelämäkerrallisia ulottuvuuksia käsittäviä teoksia.

Siikarla suosittelee lämpimästi esimerkiksi Lessingin kolmea Afrikka-aiheista kertomuskokoelmaa, jotka ovat Vanhan päällikön maa, Afrikkalaisia kertomuksia ja Musta madonna.

- Nuorille naisille suosittelen myös Kultaista muistikirjaa, mutta ei se taida enää heille olla yhtä järisyttävä kokemus kuin minulle silloin kun olin 23-vuotias.

Kultainen muistikirja ilmestyi 1968 Siikarlan suomentamana.

- Se käsittelee naisen elämää paljon avoimemmin kuin siihen aikaan oli tapana.

Kymmenen miljoonan Ruotsin kruunun (runsaat miljoona euroa) palkinto luovutetaan joulukuussa Tukholmassa.

Viime vuonna kirjallisuuden Nobelin sai turkkilainen Orhan Pamuk.

Lessing on 11:s Nobelin saanut naiskirjailija

Tämän vuoden kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Doris Lessing on 11. palkinnon saanut naiskirjailija. Edellisen kerran kirjallisuuden Nobel myönnettiin naiselle vuonna 2004, jolloin palkinnon sai itävaltalainen Elfriede Jelinek.

Aiemmat Nobelin saaneet naiskirjailijat ovat Wislawa Szymborska (1996), Toni Morrison (1993), Nadine Gordimer (1991), Nelly Sachs (1966), Gabriela Mistral (1945), Pearl Buck (1938), Sigrid Undset (1928), Grazia Deledda (1926) ja Selma Lagerlöf (1909).

Nobelin kirjallisuuspalkinto on myönnetty vuodesta 1901 lähtien.

(MTV3-STT-AFP-DPA)

Lue myös:

    Uusimmat