Carita Holmström: Jos tänään tuntis' huomisen

70-luvun alkupuolella levylistoille nousivat laulavat lauluntekijät, niinsanotut singer-songwriterit, etunenässä Amerikan mantereelta kotoisin olevat Carole King, Joni Mitchell ja Carly Simon.

Suomen Joni Mitchell oli Carita Holmström. Mitchellin tavoin Holmströmin musiikki perustui vahvoihin melodioihin ja voimakkaasti jazz-vaikutteisiin sovituksiin. Hänen vuosina 1973 ja 1974 julkaistut soololevynsä saivat Suomessa paljon huomiota, ja Carita valittiin vuoden laulajaksi.

Nyt EMI on juhlistanut Holmströmin 50-vuotispäivää julkaisemalla hänen nuoruusvuosien soolotuotantonsa tuplacd:llä. Paketissa on vuonna 1973 ilmestynyt englanninkielinen albumi We are what we do ja seuraavan vuonna ilmestynyt suomenkielinen Toinen levy. Näillä levyillä Holmström osoitti, kuinka ainutlaatuinen lahjakkuus hän oli. 19-vuotias helsinkiläistyttö sävelsi, sanoitti ja sovitti ensimmäisen levynsä kaikki laulut (yhtä Yes-käännöstä lukuunottamatta) ja laulun lisäksi soitti koskettimia ja kitaraa. Toisen levyn teksteistä vastasi Holmströmin ohella Juice Leskinen. Levyille tuottaja Mikael Wiik keräsi Suomen parhaat jazzmuusikot.

Ensimmäinen levy We are what we do on levyistä helpoimmin lähestyttävä. Levyn paras laulu on sijoitettu heti ensimmäiseksi. Syksyn sävelessäkin kilpaillut River on tyypillinen kitarapohjainen folk-kappale, joka aloittaa levyn vahvasti. Time and a word on todella upea pianon säestyksellä esitetty Yes-coveri. Iloinen Last tree on yksi lukuisista kappaleista, joissa lauluharmoniat on viritetty viimeisen päälle. Omintakeisista sovitusideoista hyvänä esimerkkinä on myös kappale How about you, johon äänitettiin kolme eri huilusooloa. Kun tuottaja ei osannut päättää, mikä sooloista valittaisiin, kaikki kolme sooloa miksattiin päällekkäin. The shore todistaa, että taitavan laulajan ja pianistin lisäksi Carita Holmström oli myös sävykäs kitaristi. Tämä nuoren mutta kypsän laulaja-lauluntekijän esikoislevy ei olisi yhtään hävennyt kansainvälisilläkään markkinoilla.

Toisella levyllä Holmström sukelsi sovituksissaan rohkeammin jazz-maailmaan. "Minussa heräsi sovittaja", Holmström kuvailee kansiteksteissä. Siinä missä ensimmäinen levy oli lähempänä poppia ja laulelmaa, voi kakkoslevyllä puhua monin paikoin jo jazzlevystä.

Sovituksissa kakkoslevy on ykköstä kehittyneempi mutta aivan yhtä hienoja sävellyksiä ei tälle levylle löytynyt. Levyn avausraita Jos tahtoo aamuun on vahva balladi, jossa jälleen ovat läsnä hienot lauluharmoniat sekä Juicen pohdiskeleva teksti. Tiedän paikan armahan on nimestään huolimatta pisteliäs latinovaikutteinen kappale kulissielämää elävistä ihmisistä. Kukkaiskauden optimismia hehkuttava lämmin Kuiskaan hyvän huomenen päättää epätasaisen kakkosalbumin. Joissain kappaleissa (esimerkiksi Näät vain silmin) koukeroiva sovitus on vienyt voiton itse sävelmästä.

Soololevyjen välissä Holmström edusti Suomea Eurovision laulukilpailuissa Brightonissa Eero Koivistoisen kappaleella Älä mene pois (Keep me warm), jonka sekä suomen- että englanninkielinen versio löytyvät cd:ltä. Kysymyksessä oli Caritan omia sävellyksiä "iskelmällisempi" kappale, jonka esitys oli yksi Suomen viisuhistorian täydellisimmistä. Nuori laulaja/pianisti esitti hienon kappaleen satojen miljoonien tv-katsojien edessä ammattitaidolla ilman hermostuksen häivää. Muita bonusbiisejä on kaivettu Yleisradion radio- ja televisioarkistosta, joista osa on alkuperäisiä englanninkielisiä versioita toisen levyn suomenkielisistä lauluista.

EMI on kiitettävästi satsannut levyn pakkaukseen. Runsaasti kuvitetussa 16-sivuisessa vihkosessa on tuottaja Mikael Wiikin kertaus Caritan urasta sekä Carita Holmströmin itsensä kommentit jokaiselle kappaleelle. Kaikesta näkee, että levy-yhtiö on edelleen ylpeä 70-luvun alun löydöstään. Nyttemmin Sibelius-Akatemian lehtorina vaikuttava Carita Holmström oli poikkeuksellinen lahjakas nuori suomalaismuusikko, joka onneksi sai myös äänensä kuuluviin.

teksti: Mikko Suhonen