Calgaryn hopeahuuma haihtui 1991 MM-jäällä

Suomella oli tavan mukaisesti kovat odotukset MM-kotikisoista 1991. Leijonat oli avannut vuosikausien odotuksen jälkeen arvokisojen mitalitilinsä kolme vuotta aiemmin Calgaryn olympiakaukalossa 1988. Tuolloin Pentti Matikaisen valmentama maajoukkue oli yllätyksellisesti voittanut Neuvostoliiton jälkeen olympiahopeaa.

Suomen-turnauksessa 19. huhtikuuta-4. toukokuuta 1991 Neuvostoliitto pelasi MM-kisoissa viimeistä kertaa ennen valtiollista alasajoaan, eikä Suomikaan täyttänyt kannattajiensa asettamia toiveita.

Isäntämaan lähtökohta turnaukseen oli hyvä. Päävalmentaja Matikainen luistelutti MM-joukkueeseen Jari Kurrin ja Teemu Selänteen. NHL:ssä viisi Stanley cupia voittanut Kurri oli pelaava kiekkolegenda, suurlupaus Selänne, 20, matkalla kohti unelmoitua ammattilaisliigaa. Kaksikon johdolla Suomen piti ottaa kiekkohistoriansa ensimmäinen MM-mitali.

Puhtia purjeisiin puhalsi vasta valmistunut Turkuhalli, 12000 katsojalle räätälöity kiekkopyhättö. Keskuspaikan Turun ohella MM-turnausta pelattiin Helsingissä ja Tampereella.
Sundin teki "Maskenit"

MM-avauksessa Suomi ja Tshekkoslovakia iskivät vastakkain alkusarjan ottelussa 19. huhtikuuta. Tshekkoslovakia kaatui Mika Niemisen ja Esa Keskisen tekemillä maaleilla 2-0. Kaksi vuorokautta myöhemmin Suomi johti Helsingissä toisessa turnausottelussaan Ruotsia vastaan 53 sekuntia ennen ottelun loppua jo 4-2, mutta viimeinen minuutti oli musta.

Ruotsin hyökkääjälupaus Mats Sundin ohitti maalia vartioineen Markus Kettererin kaksi kertaa ja päätösnumeroiksi 4-4. Sundinin salamamaalit palauttivat mieleen muistot vuoden MM-kisoista Moskovassa 1986. Suomi oli johtanut ylemmän loppusarjan ottelua Ruotsia vastaan viimeisen minuutin alkaessa myös 4-2. Voitolla Suomi olisi varmistanut ensimmäisen MM-mitalinsa. Ruotsi kiri 4-4-tasapeliin, kun Anders "Masken" Carlsson huiputti maalivahti Hannu Kamppurin kaksi kertaa.

Suomi hävisi seuraavissa alkusarjan otteluissaan Neuvostoliitolle 0-3 ja Kanadalle 3-5. Haaveet ylempään loppusarjaan pääsystä pysyivät hengissä, kun Leijonat kukisti maailmankartalle yli neljän vuosikymmenen tauon jälkeen palanneen Saksan Tampereella 6-0.

Ruotsin juhlapäivä 4. toukokuuta 1991

Suomen kohtalonpeliksi oli 28. huhtikuuta Turussa pelattu USA-ottelu. Leijonille tasapelikin olisi taannut paikan ylemmän loppusarjan mitalitaisteluun. Haaveet hautautuivat, kun USA voitti 2-1. Voittomaalin tehnyt Todd Krygier ja maalivahti John Vanbiesbrouck olivat USA:n sankarit.

Järjestäjämaalle alempaan loppusarjaan jääminen oli pettymys. Suomen piti toisella turnausviikolla esittää pääosaa Turkuhallissa, mutta rooli vesittyi vaatimattomaksi. Suomi kukisti alemmassa loppusarjassa niin Saksan (4-2), Sveitsin (6-2) kuin Tshekkoslovakiankin (3-2), mutta lohtu oli urheilullisesti laiha. Suomen jääkiekkoliitto lohduttautui yhteensä 308000 katsojalla ja 20 miljoonan markan voittopotilla.

Tasapelejä alkusarjassa tehtaillut Ruotsi terävöitti otettaan mitalipeleissä. Se pelasi ensin Kanadan kanssa 3-3 ja rymisteli sitten USA:n yli 8-4. Conny Evenssonin valmentama Ruotsi huipensi kisansa turnauksen viimeisessä ottelussa Neuvostoliittoa vastaan ja kampesi puolustavan maailmanmestarin nurin 2-1.

Maailmanmestaruuden ratkaiseen voittomaalin viimeisteli suurpelaajan urallaan ensimmäisiä potkuja ottanut Mats Sundin. Hän oli turnauksen pistepörssin ykkönen lukemin 7+5 ennen Jari Kurria (6+6). Finaalipäivä toukokuun 4:s oli Ruotsille muutenkin ikimuistoinen: samana päivänä Carola Sögaard-Häggkvist voitti Eurovision laulukilpailut Roomassa ja Ruotsi pöytätenniksen miesten maailmanmestaruuden Kiinan Chibassa.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat