Neljäs MM-lopputurnaus pelattiin toisen maailmansodan aiheuttaman 12 vuoden tauon jälkeen Brasiliassa. Kisat järjestettiin Etelä-Amerikassa pitkälti sen vuoksi, että Eurooppa oli sodan jäljiltä vielä jälleenrakennusvaiheessa. Järjestelyt Brasiliassakaan eivät sujuneet kommelluksitta, mutta kisat saatiin jatkumaan ja dramaattinen loppuhuipennus kuittasi mielistä monet epäkohdat.
Vuoden 1950 lopputurnausta varjostivat useat poisjäännit. Jo karsintavaiheessa sivuun astuivat muiden muassa Neuvostoliitto, Unkari, Tshekkoslovakia ja Argentiina. Karsintojen jälkeen pois jäivät vielä Turkki, Skotlanti ja Ranska. Näin lopputurnaukseen osallistui vain 13 maata, jotka jaettiin neljään lohkoon. Lohkojako oli sikäli outo, että kahdessa lohkossa oli neljä maata, yhdessä kolme ja yhdessä vain kaksi.
Toinen muutos edellisiin kisoihin nähden oli se, että Brasiliassa ei pelattu varsinaista loppuottelua. Alkulohkoista selvisivät jatkoon vain voittajat, jotka pelasivat keskenään loppusarjan ja ratkaisivat sitä kautta maailmanmestaruuden.
Uusi jättiläisstadion Maracana ei ollut vielä täysin valmis kisojen alussa. Tästä huolimatta peräti 160 000 kannattajaa ahtautui lehtereille seuraamaan omiensa avausottelua Meksikoa vastaan. Yleisön ei tarvinnut pettyä, sillä Brasilia vei voiton selkein 4-0-lukemin Ademirin osuttua kahdesti maalipuiden väliin.
Brasilian toinen ottelu Sveitsiä vastaan päättyi tasapeliin 2-2; Jugoslavia puolestaan kaatoi Sveitsin 3-0 ja Meksikon 4-1. Brasilian oli näin pakko voittaa Jugoslavia edetäkseen jatkoon. Kohtalo tuli isäntien avuksi, sillä Jugoslavian kapteeni Rajko Mitic löi päänsä teräspalkkiin kentälle astellessaan. Brasilia teki johtomaalin, kun Miticia vielä paikkailtiin ja eteni lopulta 2-0-voittoon.
B-lohkon mielenkiintoisin maa oli ensimmäiseen MM-lopputurnaukseensa osallistunut Englanti. Lajin emämaata pidettiin yhtenä suurimpana ennakkosuosikkina ja Englanti aloittikin hyvin kaataen Chilen avausottelussa 2-0. Toisessa ottelussaan Englanti kohtasi amatööripohjalta kisoihin lähteneen Yhdysvallat ja 12 000 katsojaa pääsi Belo Horizontessa todistamaan MM-historian kenties suurinta yllätystä.
Englannin hallinnasta huolimatta Frank Borghi USA:n maalissa piti verkkonsa puhtaana ja Larry Gaetjens pääsi historian lehdille puskemalla avausjaksolla Yhdysvalloille yllätysjohdon. Gaetjensin maali jäi ottelun ainoaksi ja masentunut Englanti hävisi vielä Espanjalle samoin luvuin. Espanja eteni lohkosta puhtaalla pelillä loppusarjaan.