Biden voi tunnustaa tänään Armenian kansanmurhan USA:n ensimmäisenä presidenttinä

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin odotetaan tänään mahdollisesti tunnustavan armenialaisten vuonna 1915 tapahtuneen kansanmurhan. Asiasta ovat kertoneet aiemmin yhdysvaltalaismediat.

Biden olisi samalla Yhdysvaltain ensimmäinen presidentti, joka tunnustaa kiistellyt tapahtumat kansanmurhaksi.

Armenialaisten kansanmurhalla viitataan yli miljoonan armenialaisen surmaamiseen osmanien imperiumissa ensimmäisen maailmansodan aikana vuosina 1915–1917. Osmanien imperiumi hajosi maailmansodan jälkeen, ja sen raunioille syntyi 1920-luvun alussa nykyinen Turkin valtio.

Tänään vietetään tapahtuman 106-vuotismuistopäivää.

Kylmä alkulähtö Turkin ja USA:n uuden johdon suhteille

Turkki on kiistänyt kansanmurhan jyrkästi ja toistuvasti. Sen mukaan tapahtumissa kyse ei ollut kansanmurhasta, vaan levottomuuksista, joiden seurauksena kuoli myös armenialaisia.

Turkin näkemyksen mukaan toimet olivat myös "välttämättömiä" armenialaisten kapinallisten toiminnan vuoksi. Nykytutkimus on nähnyt asian toisin.

Turkki on myös ollut eri mieltä kuolleiden määrästä ja pitänyt sitä alhaisempana.

Kysymys on ollut erittäin politisoitunut, ja osa tärkeimmistä arkistomateriaaleista on kadoksissa, mutta monet tutkijat näkevät tapahtuman kansanmurhana.

Bidenin lausunnon voi siis odottaa hermostuttavan sen Nato-liittolaista Turkkia, johon suhteet ovat tosin muutenkin olleet viime vuosina vastatuulessa.

Turkin presidentti Recep Taayip Erdogan sanoi torstaina, että maa jatkaa "totuuden puolustamista niin sanottuja kansanmurhavalheita vastaan".

Biden soitti Erdoganille eilen tiettävästi pehmitelläkseen tätä tämänpäiväisen ilmoituksen varalle. Virallisen tiedotteen mukaan Biden muun muassa kehotti Erdogania rakentavaan kahdenväliseen suhteeseen. Kansanmurha-kiistaa ei tiedotteessa mainuttu. Johtajat sopivat myös tapaavansa kesäkuussa Naton huippukokouksessa.

Turkki-asiantuntija, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta arvioi, että Bidenin tunnustus todennäköisesti synnyttäisi Turkilta vihaisia lausuntoja ja vaikeuttaisi suhteita ainakin joksikin aikaa. Turkilla on ollut myös tapana vastata takaisin, jos maan demokratiaan liittyviä asioita arvostellaan.

Yhdysvalloissa maan kongressi tunnusti tapahtumat kansanmurhaksi vuonna 2019. Maan presidentit ovat kuitenkin pidättäytyneet julistamasta tapahtumia kansanmurhaksi säilyttääkseen välit Turkkiin. Biden voi siis katkaista pitkän perinteen asiassa.

– Biden totesi vuosi sitten tapahtuman muistopäivänä, että jos hänet valitaan, hän tulee tekemään tunnustuksen ja puhuu samalla ihmisoikeuksien puolustamisesta. Hänellä on ajatus demokratian puolustamisesta, Alaranta sanoo.

"Se oli karmeaa aikaa, jota ei saa unohtaa"

Suomi–Armenia-yhdistyksen entisen puheenjohtajan ja sen perustajiin kuuluvan Abgar Margaryanin mukaan kansanmurhan muistot elävät yhä sukupolvien yli armenialaisten parissa. Myös hänen isovanhempiensa isovanhemmat joutuivat kärsimään tapahtuman seurauksena.

– Edelleen ihmiset muistavat ja tulevat muistamaan tapahtuman. Se oli karmeaa aikaa, jota ei saa unohtaa. Se ei ole vain armenialaisten tragedia vaan ihmiskunnan tragedia. Jos tällaiset tapahtumat unohdetaan, ne tulevat toistumaan monessa eri paikassa, hän sanoo.

Bidenin mahdollista kansanmurhan tunnustamista Margaryan ei pidä kuitenkaan henkilökohtaisesti merkittävänä asiana.

– Sanotaan niin, että suurvallat käyttävät Armenian kansanmurhaa pelikorttinaan joko pelaamiseen tai toisen valtion rankaisuun. En halua, että tämä tragedia toimii suurvaltojen pelikorttina, hän sanoo.

Margaryanin mukaan omien virheiden tunnistaminen olisi ennen kaikkea tärkeää Turkille, kuten Saksa on tehnyt oman historiansa kanssa.

– Turkki tarvitsee itse sitä, että tunnustaa tekonsa. Jos valehtelee teoistaan, ei koskaan voi maana kokea rauhaa tai onnea.

– Mutta minulle ei henkilökohtaisesti paljon muuta asioita se, mitä Biden tai Turkki sanovat. Oli kyse sitten armenialaisten tai juutalaisten kansanmurhasta tai ylipäätään ihmisoikeuksista, on tärkeää, että aina reagoidaan eikä anneta tällaisten asioiden tapahtua, hän sanoo.

Katso video: Kansanmurhan 100-vuotismuistopäivänä vuonna 2016 Saksan parlamentti äänesti julkilausumasta, jonka mukaan kyseessä oli kansanmurha. Turkki ei pitänyt lausumasta.