Uusi Brandenburgin kenttä avautuu vuosien myöhästymisen ja kustannusten ylitysten jälkeen keskellä lentoliikenteen pahinta globaalia kriisiä.
Berliini-Brandenburgin lentokenttä (BER) nimettiin jo rakennusvaiheessaan vuosia sitten "kirotuksi" projektiksi, ja kyseenalainen maine näyttää kantavan loppuun saakka. Kun kenttä avataan viikonloppuna liikenteelle yhdeksän vuotta myöhässä, koettelee niin Saksaa kuin muutakin maailmaa lentoliikenteen historian syvin kriisi koronapandemian takia.
Riehakasta juhlamieltä on turha yrittää viritellä.
– Me vain yksinkertaisesti avaamme. Mitään juhlia ei järjestetä, sanoo lentokenttäyhtiön johtaja Engelbert Lütke-Dalrup.
Kentän toiminta pyörähtää virallisesti käyntiin lauantaina kahdelta iltapäivällä, kun Lufthansan ja EasyJetin -koneet laskeutuvat Saksan entisen liittokansleri Willy Brandtin nimeä kantavalle kentälle. Ensimmäinen lähtö uudelta kentältä on EasyJetin lento Lontoon Gatwickiin sunnuntaiaamuna.
Vielä yksi merkkipaalu on luvassa sunnuntaina 8. marraskuuta, kun vanha Tegelin lentokenttä lopulta suljetaan lentojen siirtyessä Brandenburgin kentälle. Siinä, missä jälkimmäisen valmistuminen kesti 14 vuotta, rakennettiin Tegel vuonna 1948 vain 90 päivässä tukemaan ilmasiltaa Neuvostoliiton saartamaan Länsi-Berliiniin. Tegelin kiitotie oli valmistuessaan pisin Euroopassa.
Toinen vanhoista kentistä, entisen Itä-Berliinin Schönefeld, jatkaa toimintaansa uuden BER-kentän viitosterminaalina. Natsiarkkitehtuuristaan tunnettu Tempelhof suljettiin jo vuonna 2008.
Avajaiset peruttiin 2012 viime tipassa
Berliini-Brandenburgista muodostui lopulta täydellinen vastakohta perinteiselle käsitykselle saksalaisesta perusteellisuudesta, täsmällisyydestä ja hyvästä työn laadusta. Käytännössä kaikki mahdollinen meni pieleen, ja osansa syystä saavat niskoilleen niin päätöksiä tehneet poliitikot kuin rakennustyössä mukana olleet yhtiötkin.