Berliinin "kirottu" lentokenttä avataan vihdoin, mutta juhlaan ei ole aihetta – "Me vain yksinkertaisesti avaamme"

Berliini-Brandenburgin lentokenttä (BER) nimettiin jo rakennusvaiheessaan vuosia sitten "kirotuksi" projektiksi, ja kyseenalainen maine näyttää kantavan loppuun saakka. Kun kenttä avataan viikonloppuna liikenteelle yhdeksän vuotta myöhässä, koettelee niin Saksaa kuin muutakin maailmaa lentoliikenteen historian syvin kriisi koronapandemian takia.

Riehakasta juhlamieltä on turha yrittää viritellä.

– Me vain yksinkertaisesti avaamme. Mitään juhlia ei järjestetä, sanoo lentokenttäyhtiön johtaja Engelbert Lütke-Dalrup.

Kentän toiminta pyörähtää virallisesti käyntiin lauantaina kahdelta iltapäivällä, kun Lufthansan ja EasyJetin -koneet laskeutuvat Saksan entisen liittokansleri Willy Brandtin nimeä kantavalle kentälle. Ensimmäinen lähtö uudelta kentältä on EasyJetin lento Lontoon Gatwickiin sunnuntaiaamuna.

Vielä yksi merkkipaalu on luvassa sunnuntaina 8. marraskuuta, kun vanha Tegelin lentokenttä lopulta suljetaan lentojen siirtyessä Brandenburgin kentälle. Siinä, missä jälkimmäisen valmistuminen kesti 14 vuotta, rakennettiin Tegel vuonna 1948 vain 90 päivässä tukemaan ilmasiltaa Neuvostoliiton saartamaan Länsi-Berliiniin. Tegelin kiitotie oli valmistuessaan pisin Euroopassa.

Toinen vanhoista kentistä, entisen Itä-Berliinin Schönefeld, jatkaa toimintaansa uuden BER-kentän viitosterminaalina. Natsiarkkitehtuuristaan tunnettu Tempelhof suljettiin jo vuonna 2008.

Avajaiset peruttiin 2012 viime tipassa

Berliini-Brandenburgista muodostui lopulta täydellinen vastakohta perinteiselle käsitykselle saksalaisesta perusteellisuudesta, täsmällisyydestä ja hyvästä työn laadusta. Käytännössä kaikki mahdollinen meni pieleen, ja osansa syystä saavat niskoilleen niin päätöksiä tehneet poliitikot kuin rakennustyössä mukana olleet yhtiötkin.

Saksojen jälleenyhdistyttyä vuonna 1990 päätettiin, että uusi jakamaton pääkaupunki tarvitsee Frankfurtin tapaan kunnollisen kansainvälisen lentokentän kolmen pienen tilalle. Rakennustyöt aloitettiin kuitenkin vasta vuonna 2006, mutta valmista piti tulla jo 2011.

Sen jälkeen historia on ollut sekoitus huonoa johtamista ja päätöksiä, ammattitaidottomuutta ja jopa korruptiota. Teknisistä ongelmista mainittakoon muun muassa kilometrikaupalla väärin asennettuja kaapeleita, liian lyhyitä liukuportaita ja väärin numeroituja ovia.

Vuonna 2012 avajaisseremonia piti perua vain muutama viikko ennen juhlallisuuksia kentän palovaroitusjärjestelmistä löytyneiden vikojen takia. Kutsukortit oli jo painettu, ja liittokansleri Angela Merkelin osallistuminen varmistettu.

Julkinen tuki tarpeen vielä pitkään

Viivästysten ja korjausten vuoksi uuden lentokentän alkuperäinen vajaan 2 miljardin euron kustannusarvio on yli kolminkertaistunut 6,5 miljardiin euroon.

Viimeisin vitsaus eli koronapandemia on ainakin lyhyellä tähtäimellä BER-kentälle sekä kirous että siunaus. Tulot lentoyhtiöiltä jäävät murto-osaan oletetuista, eikä kentän liikkeisiin ja hotelleihin riitä tarpeeksi asiakkaita.

Toisaalta vielä vuosi pari sitten Berliinissä surtiin sitä, että uusi kenttä on jo valmistuessaan liian pieni halpalentojen räjähdysmäisesti lisäämien lentomatkustajien määrälle. Tämä huoli on nyt ainakin aluksi pyyhitty pois. Brandenburgin kentällä ei nähtäne hetkeen pahoja ruuhkia, kun liikenne on tällä hetkellä alle neljäsosan normaalista.

Mitalin toinen puoli on se, että vaikeuksien kautta syntynyt kenttä tarvinnee entistä enemmän ja pidempään julkista tukea pysyäkseen ylipäänsä pystyssä. Kansainvälinen ilmakuljetusliitto (IATA) ennustaa, että lentoliikenne palaa pandemiaan edeltäneellä tasolle aikaisintaan vuonna 2024.