Jenna purki turhautumistaan muihin asukkaisiin oitis aamutuimaan.
BB-talossa oli heräilty keskiviikkoon. Jenna oli heti silmänsä auki saatuaan vinkunut tiistaina voitetun bilepakin perään. Nainen olisi halunnut bileiden alkavan oitis herätyksen jälkeen.
Suihku oli ollut asukkaiden ahkerassa käytössä ylösnousemuksen jälkeen. Aamupalapöydässä päiviteltiin jogurtin vähäistä marjakoostumusta Jonathanin johdolla.
Kun putkiposti alkoi pörrätä, Jenna arvasi mitä tuleman piti. Nainen aloitti valituksen siitä, ettei häntä kiinnostanut tippaakaan osallistua perinteiseen aamujumppaan.
Asukkaat kokoontuivat sohville kuuntelemaan Leylan lukemaa ohjeistusta Selätin-jumppaan. Kirjeen lukemisen jälkeen Jonathan uteli asukeilta, ketä kiinnosti lähteä jumppaamaan. Kukaan ei hihkunut innosta ja Jenna ilmaisi, että häntä ei voisi moinen vähempää kiinnostaa. Jonathan naureskeli asukkaiden liikuntainnottomuudelle.
– Kyllähän sitä jumpata pitää, Tuulikki linjasi.
Pertti ryhtyi hyräilemään hyväntuulisena kappaletta.
– Voiko ihanammin päivä enää alkaa, mies lauleskeli.
– Onko surkeampaa aamua kuin tää, Jenna jatkoi biisiä omien fiilistensä värittämänä.
Asukkaat suuntasivat pukemaan lämmintä vaatetta päälleen ulos mennäkseen.
– Miks meidän pitää tehä typerää aamujumppaa, Jenna nurisi.
Ovella asukkaat huomasivat, että terassille oli ilmestynyt uusia urheiluvälineitä.
– Ei siel on jotkut kepit, ei! Jenna parkaisi.
– Sehän onkin hyvä jumppa sitten, Tuulikki iloitsi.
Asukkaat siirtyivät terassille ja ryhtyivät vetreyttämään jäseniään.