Basilika on monien makujen yrtti

Aromikkaan tuoksuinen ja makuinen basilika on yrttien suosikkilistan kärkikastia. Tilli ja persilja vievät suosikkilistan kirkkaimmat sijat, mutta basilika on niiden jälkeen ruukkuyrteistä kolmanneksi suosituin. Vuonna 1999 erilaisia basilikoita myytiin yli miljoona ruukkua. Osaltaan basilikan suurta suosiota selittää lajikkeiden runsas määrä, sillä lajien ja alalajien määrä nousee jopa 160:een. Valinnanvaraa ja erilaisia makuvivahteita siis löytyy.

Basilikalajikkeet voidaan ryhmitellä ulkoisten ominaisuuksien, lehtien värin, koon ja muodon perusteella. Tavallisin lajikkeista on Ocimum basilicum, jonka lehdet ovat vihreitä, sileitä ja noin 3 x 8 senttimetrin kokoisia. Tavallisen basilikan suurempilehtinen muoto, esimerkiksi Mammoth-lajike, luokitellaan salaattibasilikoihin. Lajikkeista löytyy vielä suloisen pientä, kurttuista, punertavaa ja hentoa lehteä.

Ulkoisten piirteiden lisäksi myös basilikan aromiaineet vaihtelevat paljon. Tavallisen basilikan tuttu aromi koostuu useista eri ainesosista, joiden suhde vaihtelee alkuperän, viljelytapojen ja ilmaston mukaan. Joidenkin lajikkeiden tuoksussa on vivahteita tutuista mausteista, ja lajikkeet ovat saaneet kaupallisen nimensä niiden mukaan. Tällaisia ovat esimerkiksi sitruuna-, anis-, kamferi- ja kanelibasilika.

Monenlaiseen ruokaan - mieluiten tuoreena

Ruuanvalmistuksessa basilika on parhaimmillaan tuoreena, sillä monet yrtin aromiaineista haihtuvat kuivauksen yhteydessä. Lehdet kannattaa käyttää mahdollisimman kokonaisina, sillä ne menettävät makuaan myös silppuamisen yhteydessä. Basilikan suurkuluttajat, italialaiset, säilövät basilikan lehtiä öljyyn. Öljyssä säilötyn basilikan maku muuttuu tuskin lainkaan, mutta lehdet tummuvat ajan myötä. Basilikan tuoksua ja makua voi säilöä talvipäivien iloksi maustamalla kesällä viinietikkaa basilikan oksilla. Tästä viinietikasta ja öljystä voi sekoittaa mainion aromikkaan salaattikastikkeen juuri ennen tarjoilua.

Basilika sopii erinomaisesti yhteen tomaatin, paprikan ja munakoison kanssa. Se käy kaikenlaisiin kala- ja liharuokiin ja esimerkiksi yhdessä viinin ja valkosipulin kanssa kanaruokien maustajaksi. Basilikaa kannattaa kokeilla myös maustevoissa ja munien seurana. Kotonakin kokeilemisen arvoinen, useille jo tuttu italialainen basilikatahna eli pesto on saavuttanut suuren suosion myös Suomessa. Italian kielen pestare tarkoittaa murskaamista, ja tämä vihreä tahna onkin saanut nimensä siitä, että se sisältää runsaasti murskattua tuoretta basilikaa. Italialaiset itse käyttävät pestoa paitsi pastaruokien kastikkeena myös minestronekeiton höysteenä.

Ruukkubasilikaa on kaupoissa tarjolla ympäri vuoden, mutta yrtin kasvattaminen onnistuu myös vaikkapa kotikeittiön ikkunalaudalla. Rehevimmän basilikasta saa, kun huolehtii, että kasvi on valoisassa paikassa ja tasaisessa noin 20 asteen lämmössä. Jos basilikaa kasvattaa pihapuutarhan avomaalla, sitä pitää muista suojata runsailta sateilta ja kylmiltä kesäöiltä. Näin talvisaikaan basilikaa kaupasta kotiin kuljetettaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota basilikan pakkasherkkyyteen. Lehdet tummuvat mustiksi ja epämiellyttäviksi pienestäkin kylmän puraisusta. Kotona basilika onkin syytä säilyttää huoneenlämmössä.
(Lähteet: Finfood, Puutarha & kauppa 6/2001:20-21, Walfridson M. Mausteikkuna (Otava), MTV3 Internet)

Lue myös:

    Uusimmat