Viisi vuotta naimisissa olleet Ida ja Andy Tripp keskustelivat avioehdosta ennen naimisiin menemistä. He tulivat siihen tulokseen, etteivät tarvitse paperia kertomaan, mikä kummallekin kuuluu.
Video: Onko avioliitolla merkitystä? "Se on koko yhteiskunnan perussolu" – Katso mielipiteet avioliitosta ja asiantuntijoiden kommentit siihen liittyvistä raha-asioista
– Kumpikaan ei ollut yksinään maksanut mitään, joten kaiken kahtia jakaminen avioerotilanteessa tuntui luonnolliselta ajatukselta. Avioeron mahdollisuuteen emme tietenkään usko, Ida Tripp kertoo.
Kun Andy Tripp osti myöhemmin Turusta asunnon, jossa perhe nykyään asuu, nousi avioehdon tekeminen uudelleen esille.
– Pohdimme, että tekisimme osittaisen avioehdon, joka koskisi Andyn asuntoa, mutta lopulta sekin tuntui tarpeettomalta.
Sopimushenkeen uskotaan
Toinen aviopari, kolmetoista vuotta yhdessä ja kuusi vuotta naimisissa ollut kolmekymppinen raisiolaispariskunta, kertoo liittonsa perustuvan niin hyvään sopimushenkeen, ettei erikseen määriteltäviä sopimuksia tarvita.
– Avioliiton peruspilari on kyky tehdä yhteisiä päätöksiä. Avioehto ei ollut mielessä naimisiin mennessä, eikä sen laatiminen ole ajankohtaista nyt vuosien jälkeenkään, Antti-Pekka Majanen kuvailee suhdetta puolisoonsa.
Uusioperheiden avioehdot yleisempiä
Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori Urpo Kangas kertoo avioehtojen yleistyneen hitaasti mutta varmasti.
Kankaan mukaan tietoisuus siitä, että avioliitto saattaa purkautua puolisoiden eläessä, on noussut. Kangas korostaa tämän olevan realismia, eikä suinkaan epäluottamuksen osoitus puolisoa kohtaan.
– Myös kokemus opettaa. Jos puolisot solmivat toisen tai vaikka viidennen avioliittonsa, heidän varallisuutensa on usein ositettu jo ainakin kertaalleen. Rahojen antaminen eksälle on voinut olla niin rankka kokemus, ettei sitä haluta kokea uudelleen.
Kankaan mukaan viime vuonna solmittiin 26 542 avioliittoa ja rekisteröitiin 9794 avioehtoa eli noin 37 prosenttia pariskunnista teki avioehdon.
– Vielä 1990-luvun alussa avioehdot olivat puolet harvinaisempia, Kangas sanoo.
75 prosenttia kaikista avioehdoista on Kankaan mukaan sellaisia, joihin ei sisälly avio-oikeutta. Osapuolilla ei siis ole minkäänlaista oikeutta toisen omaisuuteen liiton päättyessä. Noin 15 prosenttia on avioehtoja, joissa avio-oikeus ei koske ennen liiton solmimista hankittua omaisuutta.
– Loput avioehdoista ovat muita osittaisia avioehtoja tai avioehtoja, joilla palautetaan avio-oikeus.
Itä-Suomen maistraatin mukaan avioehtoja tekevät kaikenikäiset, mutta uusperheissä avioehto rekisteröidään selvästi ensimmäistä avioliittoa useammin.
Asiakirjoja usein ilman juristin apua
Asianajaja ja varatuomari Ilona Piironen Asianajotoimisto Markku Hiekkalasta kertoo tekevänsä enimmäkseen osittaisia sekä monimutkaisempia yksityiskohtia sisältäviä avioehtosopimuksia.
– Internetistä on nykyään löydettävissä paljon asiakirjamalleja koko omaisuuden suojaavan avioehtosopimuksen tekemiseen, joten monet pariskunnat tekevät näitä ilman juristien apua, hankkimalla todistajat lähipiiristään.
Piironen yhdistää avioehtojen yleistymisen siihen, että avioliittoja solmitaan nykyään entistä vanhemmalla iällä.
– Osapuolille on siis usein ehtinyt kertyä omaisuutta, joka halutaan suojata ennen avioliiton solmimista.
Avioehtomalli, jossa avio-oikeutta ei ole eron sattuessa, mutta jossa se on liiton päättyessä puolison kuolemaan, on asianajaja ja varatuomari Tapani Norroksen mukaan yleistynyt.
Hänen mielestään Viron tämänhetkinen avioliittolaki toimisi Suomessakin.
– Omaisuus, joka puolisoilla on ollut avioliittoon mentäessä sekä omaisuus, jonka puolisot saavat myöhemmin perintönä tai lahjana, pysyvät heidän yksityisenä omaisuutenaan. Tällainen ajatusmalli sopisi hyvin suomalaiseen oikeudenmukaisuustajuun.
Juttua ja otsikkoa päivitetty klo 11:17 26.8.2018