Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin linjaukset herättävät turhautumista ympäri maailmaa. Sosiaalisessa mediassa kehotetaan kuluttajaboikotteihin ja suosimaan eurooppalaisia tuotteita vastalauseena hänen politiikalleen.
Ukrainan sota, ja viime aikoina myös Donald Trumpin toimet Yhdysvaltojen presidenttinä, ovat aiheuttaneet maailmalla ja Suomessa niin valtio-, yritys-, ja kansalaistason boikotointia – tai vähintään boikotointivaatimuksia sosiaalisessa mediassa.
Sosiaalisen median boikotit nousevat ajoittain otsikoihin, mutta niiden vaikutus on usein lyhytaikainen ja enemmän imagollinen kuin taloudellinen, arvioi sosiaalisen median tutkija Pekka Kallioniemi Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Kallioniemi on vuorovaikutteisen teknologian tutkijatohtori Tampereen yliopistosta ja hän on tutkinut muun muassa informaatiovaikuttamista.
Lisäksi hän on muun muassa Vatnik Soupin perustaja, joka paljastaa sekä esittelee venäläismielisiä toimijoita ja propagandisteja eri puolilta maailmaa.
– Boikotit itsessään eivät ole mitään tehokkaita yleensä. Ne ovat aika lyhytikäisiä, ja varsinkin sosiaalisen median aikana ne hiipuvat nopeasti, Kallioniemi sanoo.
Tutkijan mukaan boikottien suurin merkitys on huomion herättäminen.
– Se tuo sille itse asialle paljon huomiota. Kun tällaisista asioista uutisoidaan monelta eri kantilta, se vahvistaa viestin leviämistä, Kallioniemi jatkaa.
Teslan myynti laskussa – syynä Elon Musk ja politiikka?
Sähköautovalmistaja Teslan myynnin lasku Euroopassa on herättänyt keskustelua.
Suomen Autotuojien toimitusjohtaja Tero Kallio arvioi, että vaikutus voi liittyä sekä tuotantoteknisiin syihin että toimituskatkoksiin, mutta myös yrityksen toimitusjohtajan Elon Muskin julkisiin ulostuloihin.
– Eihän sitä kieltäminen käy, että USA-hallinnon politiikka ja Muskin kommentit ovat vaikuttaneet eurooppalaisten kuluttajien mielialoihin, Kallio toteaa.
Lisäksi Trumpin hallinnon suunnittelemat 25 prosentin tullit eurooppalaisille autoille voivat vaikuttaa autoteollisuuteen merkittävästi.
– Se olisi eurooppalaiselle autoteollisuudelle hyvin massiivinen isku, Kallio arvioi.
"Ollaanko kuitenkin mukavuudenhaluisia?"
Vaikka kuluttajaboikotit herättävät keskustelua, niiden käytännön toteutus voi olla haastavaa.
Kallioniemen mukaan amerikkalaiset brändit ja tuotteet ovat niin syvällä ihmisten arjessa, että niitä on vaikea täysin välttää.
– Meillä on tosi vaikea oikeasti välttää amerikkalaisia tuotteita.
– Hyvin nopeasti ihmiset alkavat miettimään, että ehkä minä sen Netflixin voin pitää, ehkä voin juoda yhden Coca-Colan tai käydä Mäkkärissä [pikaruokaketju McDonald’s], hän sanoo.
Boikottien vaikutus riippuu tutkijan mukaan kuluttajien pitkäjänteisyydestä ja siitä, kuinka vahvasti ne vaikuttavat yritysten imagoon.
– Tänään tuli kiire ja mietin, haenko Subista ruokaa. Sitten piti oikein katsoa Googlella, onko Subway amerikkalainen yritys – ja sitten jäi syömättä, Kallioniemi naurahtaa.
Modernista historiasta löytyy useita laajoja boikotteja, joilla on asiantuntijoiden mukaan ollut vaikutusta yhteiskuntaan. Alla mainitaan muutamia historiallisia boikotteja.
Gandhin johtama brittivallan boikotti (1920–1947)
Intialainen Mahatma Gandhi oli kansainvälisesti tunnettu intialainen yhteiskunnallinen johtaja. Hän vetosi kannattajiinsa ympäri maailman rauhaa, rakkautta ja väkivallattomuutta korostavilla ajatuksillaan. Intian itsenäistymisen viime vaiheilla maan itsenäisyysliike protestoi Britannian siirtomaavaltaa vastaan.
Gandhi kannusti intialaisia boikotoimaan brittiläisiä tuotteita, erityisesti tekstiilejä ja valmistamaan itse vaatteensa. Boikotti heikensi Britannian taloudellista otetta Intiassa ja vahvisti itsenäisyysliikettä.
Montgomeryn bussiboikotti (1955–1956)
Rotuerottelua vastustettiin bussiboikotilla Yhdysvalloissa 1950-luvulla. Afroamerikkalaiset lopettivat bussien käytön Montgomeryssa, Alabamassa, vastustaakseen mustien syrjintää joukkoliikenteessä. Boikotti johti Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätökseen, joka kielsi rotuerottelun busseissa.
Ranskalaisen viinin boikotti Yhdysvalloissa (2003)
Ranska vastusti vuosituhannen alussa Irakin sotaa, mikä herätti Yhdysvalloissa voimakkaita reaktioita. Tämän seurauksena amerikkalaiset kuluttajat ja ravintolat alkoivat vältellä ranskalaista viiniä ja muita tuotteita. Protesti oli näkyvä, mutta lyhytaikainen ja sen taloudelliset vaikutukset jäivät pieniksi.
Viiniboikotista uutisoi yli 20 vuotta sitten muun muassa Kaleva.
Venäläisten tuotteiden boikotointi Ukrainan sodan vuoksi (2022–)
Venäjän hyökkäsi Ukrainaan 24.2.2022. Länsimaat asettivat laajoja talouspakotteita, ja kuluttajat alkoivat vältellä venäläisiä tuotteita, esimerkiksi energiaa ja vodkaa.
Myös kansainväliset yhtiöt, kuten Marabou ja Pepsico ovat joutuneet boikotteihin, sillä ne ovat osin jatkaneet liiketoimintaansa Venäjällä sodasta huolimatta.