Asuntokysymyksiä presidenttiehdokkaille

Riitta Uosukainen

1. Imatralla asumme omakotitalossa, jonka Topi on itse rakentanut. Samoin kesämökkimme Ruokolahdella on hänen käden työtään. Helsingissä meillä kerrostalokaksio Agricolan kirkon vieressä.
2.Eri mieltä. Kysyntään on pyrittävä vastaamaan tarjontaa eli tuotantoa lisäämällä.
3. Samaa mieltä.
4. Eri mieltä. Ei kustannuksella, vaan lisäksi, sillä eiväthän nämä ole vastakkaisia. Kaupunkimaisia pientaloalueita, joissa rakennetaan tehokkaasti ja tiiviisti, olisi myös rakennettava.
5. Samaa mieltä, mutta myös talojen omistajien ja kuntien on samoin panostettava lähiöihin.

Esko Aho

1. Asun kahdessa paikassa. Kannuksessa n. 200 m2 omakotitalossa ja Helsingissä kerrostalossa n. 70 m2 vuokra-asunnossa. Kesämökkiä ei ole.
2. Valtion on pyrittävä nykyistä tasapainoisempaan alueelliseen kehitykseen, jolloin olemassa olevaa asuntokantaa voidaan nykyistä paremmin hyödyntää. Vierastan pakkokeinoja, joilla aiheutetaan asunnon hankintaa harkitseville kohtuuttomia vaikeuksia.
3. Kasvukeskustelun asunto-ongelmia ei ratkaista pelkästään rakentamalla lisää asuntoja, vaikka niinkin täytyy tehdä. Yhteiskunnan on kaavoitusvallallaan huolehdittava tonttien riittävästä tarjonnasta niin, että valtion lainoittaman asuntotuotannon rinnalla myös normaali yksityinen asuntotuotanto kasvukeskuksissakin lisääntyisi. Muualla maassahan pientalovaltainen asuntorakentaminen on yksityistä ilman valtion merkittävää tukea.
4. Kerrostalorakentamisen on palveltava ensi sijassa nuoria ja vanhuksia keskuksissa. Sen sijaan perheasumisen kohdalla on pyrittävä aiempaa paremmin tyydyttämään ihmisten pientalotoivetta.
5. Samaa mieltä. Varsinaisen korjausrakentamisen rinnalla on kiinnitettävä huomiota lähiöiden sosiaaliseen toimivuuteen sekä työpaikkojen ja palvelujen lisäämiseen lähiöissä.
6. Viime kesänä täydensimme pihalaatoitusta.

Ilkka Hakalehto

1. Asun kerrostalossa, jossa on yhteensä 18 asuinhuoneistoa. Asunnossamme on neljä huonetta, keittiö, kylpyhuone ja parveke. Asuntomme pinta-ala on 81 m2. Kesämökki on Hämeessä Pälkäneellä.
2. Asuntojen hintojen nousun hillitsemiseksi on asuntojen kysyntää saatava suurimmissa kaupungeissa hillityksi, mikä edellyttää muuttoliikkeen vähenemistä. Tämä tapahtuu itsestään, mikäli ihmisille saadaan työpaikkoja sinne, mistä heidän on nyt työn puutteen vuoksi pakko muuttaa pääkaupunkiseudulle, Turkuun, Tampereelle tai Oulun seudulle. Työpaikkojen saaminen muuttotappioalueille ei ole mahdollista nykyisessä EU:iin liitetyssä Suomessa, jossa on toimittava suuryritysten ja suurpääomanomistajien ehdoilla. Sen vuoksi Suomi on irroitettava nykyisistä EU- ja EMU-kahleista, jolloin saamme itsenäisen päätösvaltamme takaisin, palaamme vapaakauppa-alueen yhdessä EU:n kanssa muodostavaan Euroopan Talousalueeseen ja saamme itse päättää mm. omasta alue-, maatalous- ja rahapolitiikastamme.
3. Jokaisella suomalaisella on oltava asunto. Se ei ole mahdollista lisäämällä jatkuvasti asuntorakentamista esim. Helsingissä ja muissa ruuhkautuvissa kasvukeskuksissa. Tonttimaata ei ole riittävästi ja asumisen hinta tulee monille ylivoimaisen kalliiksi. Ei ole inhimillistä eikä taloudellisesti järkevää, että asuntopolitiikka perustuu epäinhimilliseen yhteiskuntapolitiikkaan josta on seurauksena että kansalaiset joutuvat työn puutteen vuoksi lähtemään asunnoistaan ja hankkimaan uuden, entistä kallimman asunnon kymmmenien tai satojen kilometrien päästä jostakin ruuhkautuvasta keskuksesta. Asia on korjattavissa siten kuin edellisessä kysymyksessä antamassani vastauksessa totesin.
4. Pientaloasuminen on inhimillisin ja luonnonläheisin asumismuoto. Sen vuoksi pientalorakentamista olisi lisättävä kerrostalorakentamisen kustannuksella, mutta se ei ole mahdollista, mikäli työnpuutteesta johtuva väestömuutto ruuhkakeskuksiin jatkuu, ja se jatkuu, niin kauan kuin yhteiskuntapolitiikkaa harjoitetaan EU:ssa hallitsevien suuryritysten ja suurpääomapiirien ehdoilla. Ruuhkautuvilla alueilla ei ole käytännössä mahdollista toteututtaa kohtuuhintaista pientalorakentamista. Sen sijaan se on mahdollista siellä, mistä nyt joudutaan työn puutteen vuoksi muuttamaan ruuhkakeskuksiin. Kohtuuhintaisen pientalorakentamisen lisääminen kerrostalorakentamisen kustannuksella edellyttää niitä muutoksia, jotka olen esittänyt vastauksessani kysymykseen 2.
5. Valtion on jatkossa panostettava nykyistä enemmmän lähiöiden uudistamiseen niiden slummiutumisen estämiseksi ja niissä olevien asuntojen kunnon säilyttämiseksi ja parantamiseksi. Tämä edellyttää valtion myöntämää halpakorkoista lainarahoitusta. Tarvittavat lisätulot valtio saisi esim. verottamalla progressiivisesti arvopaperipörssin voittoja ja yleensä pääomatuloja. Suurten pääomatulojen saajat joutuisivat siis rahoittamaan valtion menojen lisäyksen.
6. Viimeksi, juuri päättyneenä vuonna, on suoritettu nojatuolien uusi verhoilu.

Heidi Hautala

1. Asun kerrostalossa Helsingin Lauttasaaressa, asuinneliöitä 70. Lisäksi minulla on pieni osuus vanhasta kansakoulusta Varsinais-Suomessa.
2. Kyllä. Kestävä tapa on hillitä maaseudulta ja pienemmistä kaupungeista tulevaa muuttovirtaa, mikä tarkoittaa aluepoliittisten ja verotuksellisten keinojen käyttämistä elämisen mahdollisuuksien ja työpaikkojen turvaamiseksi muuttotappioseuduilla. Suomessa pitäisi selvittää Norjan mallin mukaisia keinoja maaseudun tukemiseksi: Norjassa syrjäseutujen työllisyyttä ja asumista tuetaan muun muassa alemmilla työnantajamaksuilla ja antamalla tukialueille muuttaville vuosittain anteeksi kymmenesosa opintolainasta. Täytyisi harkita myös työnantajien sosiaaliturvamaksujen alentamista alueellisin perustein. On myös tärkeää, että kunnissa ei keskitytä pelkästään perinteisiin elinkeinopoliittisiin keinoihin yritysten houkuttelemiseksi, vaan huomataan myös paikkakunnan yleisen viihtyisyyden merkitys yritysten sijaintivalinnassa. Ympäristöasiat, kulttuuritarjonta ja palvelut ovat tärkeitä tekijöitä, kun yritysten johto päättää, mille seutukunnalle asetutaan.
3. Kyllä. Kuntien tulee käyttää aktiivisemmin lain suomia keinoja, jotta kaavoitetut tontit todella rakennetaan. Myös valtion tonttimaa tulee saada kohtuuhintaan käyttöön. On myös muistettava, että asuntopulaa helpottaisivat olennaisesti sosiaalinen asuntotuotanto, yksityisten vuokra-asuntojen saaminen markkinoille sekä asumistuen muodot. Suomalainen asuminen on edelleen liian painottunut omistusasumiseen. Jatkossa on yhä enemmän syytä kehittää asumisen tukemista, ei omistamisen tukemista.
4. Kyllä. Pientalorakentaminen on usein aivan yhtä "tehokasta" kuin kerrostalorakentaminenkin. Pientaloissa asuminen on monen suomalaisen haave, joten sen mukaan tulee kaavoittajankin pyrkiä ajattelemaan - onhan sillä palvelutehtävä. Toisaalta kerrostaloasuminen on monelle kaupunkilaiselle sittenkin luontevin vaihtoehto. Molempia asumismuotoja sekoittamalla saadaan usein tasapainoisia, sosiaalisesti moniulotteisia asuinalueita. Pientaloalueita rakennettaessa on muistettava ettei niiden liikenne saa rakentua yksityisautoilun varaan, vaan joukkoliikenteen käyttäminen on tehtävä mahdolliseksi.
5. Kyllä. Lähiöt ovat ihmisten koteja, joten niistä täytyy pitää huolta. Kaupungeissa ei saa muodostua havaittavia sosiaalisia eroja eri asuinalueiden välillä, jotta ongelmat eivät kasaantuessaan karkaisi käsistä ja inhimillinen hätä ei alkaisi vaikuttaa asuinyhteisön elämään. Asukkaille tulee luoda mahdollisuuksia luonteviin kontakteihin ja seurusteluun pihapiirissä ja naapurustossa. Tässä hengessä kannatan uudenlaista "kyläpolitiikkaa"
6. Taloyhtiössä on toteutettu viimeksi remontti vuonna 1990-luvun puolivälissä.

Tarja Halonen

1. Oma kerrostaloasunto Kalliossa. Minulla on myös kesämökki ja siirtolapuutarhamökki.
2. Olen eri mieltä siksi, että mitään yksittäistä keinoa, jolla kysyntää voitaisiin tasapuolisesti hillitä kasvukeskuksissa, ei ole ollut esillä. Kasvukeskusten asuntomarkkinoiden tasapainottamisessa tarvitaan sekä tarjontaan että kysyntään vaikuttavia keinoja. Eri kasvukeskusten asuntomarkkinoissa on myös huomattavia eroja. Helsingin seudun tilanne on huonompi kuin muiden kasvukeskusten. Helsingin seudulla vallitseekin suoranainen asuntopula, jonka korjaaminen edellyttää asuntotuotannon lisäämistä. Asuntojen hintojen nousu ja muut asuntopolitiikkaan liittyvät ongelmat johtuvat monista eri tekijöistä. Helsingin seudulla ollaankin kuntien ja valtiovallan yhteistyönä selvittämässä asuntopolitiikan korjaamisessa tarvittavia toimenpiteitä. Selvityksessä otetaan esille kaikki keinot aina maapolitiikasta vuokra-asuntojen lisäämiseen. Pidän tärkeänä myös sitä, että eri paikkakuntia kehitetään tasapuolisesti. Ihmisten tarpeet sekä toiveet edellyttävät nykyistä tasapainoisempaa alueellista kehitystä. Väestön liiallisen keskittymisen estämiseksi on suurimpien kasvukeskusten ohella kiinnitettävä huomiota muihin maakunnallisiin keskuksiin ja erityisesti niiden elinkeinotoimintoihin ja koulutuspalveluihin. Tätä kautta on mahdollista pitää käytössä ja hyödyntää olemassa olevaa asuntokantaa, palvelulaitoksia ja muuta yhdyskuntarakennetta.
3. Kuten edellä totesin kasvukeskusten tilanne vaihtelee. Joissakin kasvukeskuksissa, erityisesti Helsingin seudulla, tarvitaan nykyistä enemmän varsinkin kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tuotantoa. Joillakin alueilla saattaa riittää se, että tuotanto pidetään lähivuosina sen hetkisellä tasolla.
4. Pientalorakentamista eri muodoissa ja pienimuotoista kerrostalorakentamista on tarpeen lisätä etenkin kasvukeskusalueilla. Tämä asettaa haasteita erityisesti kuntien maa- ja kaavoituspolitiikalle.
5. Lähiöuudistusta on jatkettava ja valtion on myös siihen panostettava, koska tässä kehittämistyössä ollaan vasta alkuvaiheessa. Asuntojen ja muiden kiinteistöjen korjaamisen lisäksi on uudistustyössä otettava entistä enemmän mukaan alueiden palvelut sekä muut ihmisten jokapäiväiseen elämään ja toimeentuloon liittyvät asiat. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että otetaan tavoitteeksi entistä johdonmukaisemmin työttömyyden ja muiden syiden takia syrjäytyneiden ihmisten elinolojen parantaminen. Siten voidaan estää asuntoalueiden liiallista eriytymistä ja samalla myös vakauttaa paikkakunnan asuntomarkkinoita.
6. Yhdistelmä ulkoministerin tehtävät, Suomen EU-puheenjohtajuus ja presidenttiehdokkuus ovat pitäneet minut sen verran vilkkaasti liikkeellä, etten ole remontoinut tai sisustanut kotiani viime aikoina.