Asiantuntija varoittaa: Älä syö liikaa D-vitamiinia!

Kuuma ja aurinkoinen kesä alkaa olla vain kaunis muisto – ja se tarkoittaa myös sitä, että elimistön D-vitamiinivarastot alkavat käydä vähiin.

Pohjoismaisen ravitsemussuosituslautakunnan D-vitamiiniryhmän puheenjohtaja, Helsingin yliopiston dosentti Christel Lamberg-Allardt kertoo, että D-vitamiini säilyy elimistössä muutaman kuukauden. Jotta tasot pysyivät halki vuoden hyvinä, loka-marraskuussa kannattaa jo kiinnittää huomiota D-vitamiinin saantiin.

Vitaminoitu maito pelastaa monen D-vitamiinin puutokselta

Kalsium ja D-vitamiini saattavat auttaa painonhallinnassa.

Vielä muutama vuosi sitten suomalaisten D-vitamiinitilanne oli varsin huono. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 70 prosentilla kansalaisista ilmeni D-vitamiinin puutosta.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan toiveesta nestemäisiin maitotuotteisiin on lisätty D3-vitamiinia vuodesta 2003. Tänä syksynä maitotuotteiden D-vitamiinipitoisuuksia on nostettu entisestään. Ravitsemusneuvottelukunnan huhtikuussa antaman uuden suosituksen mukaan maitoon, piimään, viiliin ja jogurttiin on voitu lisätä mikrogramma D-vitamiinia 100 grammaan tuotetta. Näin ollen litrasta maitoa saa jopa 10 mikrogrammaa D-vitamiinia. Vain luomumaitoa ei ole vitaminoitu. Kotimaisten margariinien D-vitamiinipitoisuus on nyt 10 mikrogrammaa 100 grammassa.

Lamberg-Allardtin mukaan etenkin kalan ja maidon ystävät saavat tällä hetkellä kutakuinkin tarpeeksi D-vitamiinia. On kuitenkin myös heitä, jotka eivät saa sitä juuri ollenkaan ainakaan ruuasta. Riskiryhmässä ovat erityisesti naiset ja nuoret tytöt.

Myös kasvissyöjien vaihtoehdot ovat vähissä. Metsäsienistä kantarellit ja suppilovahverot sisältävät runsaasti D-vitamiinia, mutta se on niissä heikommin imeytyvässä D2-muodossa. Muita merkittäviä D-vitamiinin kasvislähteitä ei ole.

Kaikkia hyötyjä ei ole todistettu tieteellisesti

Ihmisen elimistö ei pysty käyttämään hyväkseen ruoasta tulevaa kalsiumia ilman D-vitamiinia. Sen puute pehmentää luustoa.

Viime aikoina on uutisoitu tutkimuksista, joiden mukaan D-vitamiinin puute vaikuttaisi myös tasapainoon, mielialaan, eturauhassyöpään, aivohalvaukseen, MS-tautiin, dementiariskiin ja jopa sydänkuolemiin.

Asiantuntija toppuuttelee pitämästä D-vitamiina kaiken parantavana ihmeaineena.

– D-vitamiinin tehosta psoriaasin hoidossa on jo näyttöä. Siihen on käytetty usean vuoden ajan voidemaista D-vitamiinijohdannaista, ja se toimii.

Melkein minkään muun tautien kohdalla syyseuraussuhdetta ei ole todistettu. Sen sijaan viime aikoina on tullut kuolleisuustutkimuksia, joissa on viittauksia siihen, että korkeat arvot eivät ole hyviä.

Lamberg-Allardt toivoo, että jo pian olisi käytössä tuloksia pitkäaikaistutkimuksista, joista D-vitamiinin merkitys eri sairauksiin selviäisi. Hänen mukaansa Yhdysvalloissa on jo nyt meneillään suuri D-vitamiinitutkimus. Suomeenkin on tulossa vastaava iso tutkimus.

”Lääketeollisuus markkinoi liian isoja D-vitamiinimääriä”

Lamberg-Allardt arvostelee etenkin ravintolisä- ja lääketeollisuutta liian isojen D-vitamiiniannosten tuputtamisesta.

– Käsitykset D-vitamiinin kaikkivoipaisuudesta perustuvat vain yksittäisiin tutkimuksiin, joita ei ole arvioitu tieteellisesti. Olen juuri keskustellut eurooppalaisten lääkärikollegoideni kanssa aiheesta. Hekin ovat hyvin varovaisia annosten suhteen.

Nykyisten Suomen ruokasuositusten mukaan alle 3-vuotiaiden pitää saada päivittäin 10, aikuisten 7,5 ja vanhusten 10–20 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä. Korkein turvallinen saantiraja on aikuisilla 50 ja lapsilla 25 mikrogrammaa.

Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset tulevat parin vuoden päästä. Niissä tarkastetaan myös D-vitamiinin saantisuositukset. Amerikkalaiset suositukset tulevat ensi kuussa.