D-vitamiinin hyödyistä on julkaistu viime aikoina lukuisia tutkimuksia. Asiantuntija varoittaa kuitenkin pitämästä D-vitamiinia ihmelääkkeenä: sen liika saaminen voi olla yhtä pahasta kuin puutoskin.
Kuuma ja aurinkoinen kesä alkaa olla vain kaunis muisto – ja se tarkoittaa myös sitä, että elimistön D-vitamiinivarastot alkavat käydä vähiin.
Pohjoismaisen ravitsemussuosituslautakunnan D-vitamiiniryhmän puheenjohtaja, Helsingin yliopiston dosentti Christel Lamberg-Allardt kertoo, että D-vitamiini säilyy elimistössä muutaman kuukauden. Jotta tasot pysyivät halki vuoden hyvinä, loka-marraskuussa kannattaa jo kiinnittää huomiota D-vitamiinin saantiin.
Vitaminoitu maito pelastaa monen D-vitamiinin puutokselta
Vielä muutama vuosi sitten suomalaisten D-vitamiinitilanne oli varsin huono. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 70 prosentilla kansalaisista ilmeni D-vitamiinin puutosta.
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan toiveesta nestemäisiin maitotuotteisiin on lisätty D3-vitamiinia vuodesta 2003. Tänä syksynä maitotuotteiden D-vitamiinipitoisuuksia on nostettu entisestään. Ravitsemusneuvottelukunnan huhtikuussa antaman uuden suosituksen mukaan maitoon, piimään, viiliin ja jogurttiin on voitu lisätä mikrogramma D-vitamiinia 100 grammaan tuotetta. Näin ollen litrasta maitoa saa jopa 10 mikrogrammaa D-vitamiinia. Vain luomumaitoa ei ole vitaminoitu. Kotimaisten margariinien D-vitamiinipitoisuus on nyt 10 mikrogrammaa 100 grammassa.
Lamberg-Allardtin mukaan etenkin kalan ja maidon ystävät saavat tällä hetkellä kutakuinkin tarpeeksi D-vitamiinia. On kuitenkin myös heitä, jotka eivät saa sitä juuri ollenkaan ainakaan ruuasta. Riskiryhmässä ovat erityisesti naiset ja nuoret tytöt.
Myös kasvissyöjien vaihtoehdot ovat vähissä. Metsäsienistä kantarellit ja suppilovahverot sisältävät runsaasti D-vitamiinia, mutta se on niissä heikommin imeytyvässä D2-muodossa. Muita merkittäviä D-vitamiinin kasvislähteitä ei ole.
