Alkuvuonna Suomessa on koettu hyytäviä pakkaslukemia ympäri maata. Vaikka vaikeiden paleltumavammojen lukumäärät ovat Suomessa pieniä, niin vammojen taustalla on usein yhteisiä tekijöitä.
– Olosuhteet, jotka tavallisimmin liittyvät paleltumavammojen syntyyn, ovat pakkaseen tottumaton ihminen, kylmyyden yllättämäksi joutuminen ja alkoholin käyttöön liittyvä arviointi- ja harkintakyvyn puute, kertoo plastiikkakirurgi Anna-Leena Haataja Lapin sairaanhoitopiirin kirurgian yksiköstä.
Paukkupakkanen ei ole merkittävästi vaikuttanut paleltumavammojen määrään, kerrotaan MTV Uutisille Lapin ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiireistä.
Haatajan mukaan Lapin keskussairaalassa on hoidettu tammi-helmikuun aikana yhteensä neljää vaikeaa paleltumavammaa.
– Yksi heistä on ollut turisti, joka on tottumattomuuttaan palelluttanut itsensä ulkoillessaan, Haataja kertoo.
Hän arvioi, että paleltumavammojen määrät saattavat nousta Lapissa pakkaseen tottumattomien turistien myötä.
Toisena esimerkkinä Haataja nostaa esiin viime kuukausilta kylmään esineeseen tarttuneen nuoren miehen. Asevelvollinen sai kylmiä esineitä käsitellessään vaikeaksi luokiteltavan paleltumavamman.
Kuten Haatajan esimerkissä, paleltumavammat ovat yleisiä nimenomaan ääreisverenkierron ääripäissä – sormissa ja varpaissa.
Ei vain pohjoisen vitsaus
Vaikka Lapissa elohopea on painunut pakkasen puolelle maan eteläosia enemmän, niin paleltumavammat eivät ole ainoastaan pohjoisen vitsaus.
Plastiikkakirurgi Andrew Lindford Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä kertoo MTV Uutisille, että pakkasen laskiessa alle kymmenen asteen, niin paleltumatapausten määrä nousee pääkaupunkiseudulla.
Lue myös:
– Per vuosi, talven kylmyydestä riippuen, pääkaupunkiseudulla todetaan 5–15 vakavampaa tapausta. Tänä vuonna on ollut uhkaavia tapauksia, mutta onneksi yhdeltäkään potilaalta ei esimerkiksi olla jouduttu amputoimaan sormia, Lindford kertoo.
Lindford lisää, että hänen mainitsemistaan tapauksista vuosittain vain muutama uhkaa esimerkiksi sormia tai varpaita. Kaikista vakavimmissa tapauksissa paleltuma saattaa Lindfordin mukaan ulottua esimerkiksi nilkkaan saakka.
Molempien MTV Uutisten haastelemien plastiikkakirurgien mukaan amputaatioon johtavat paleltumavammat ovat kuitenkin äärimmäisen harvinaisia.
Alkoholi usein taustalla
Pakkasen purevuuden yllättäneiden lisäksi paleltumien taustalla on usein myös alkoholi. Lapin keskussairaalan Anna-Leena Haataja kertoo, että kuluneena talvena hänen tiedossaan ei kuitenkaan ole sammumistapauksissa.
– Alkoholi on usein vaikuttamassa arviointikyvyn heikkouteen, Haataja summaa.
Lindford on samoilla linjoilla.
– Alkoholi on riskitekijä, sillä silloin kylmyys ei tunnu niin hyvin, Lindford muistuttaa.
Hoidon tärkeys korostuu
Tärkeinpänä ohjenuorana Lindford mainitsee paleltumavammojen hoidossa hoitoon hakeutumisen.
Mikäli sormet ja varpaat eivät lämpene kotona tehdystä ensihoidosta huolimatta ja verenkierto ei tunnu palautuvan, on syytä hakeutua lääkäriin, jossa voidaan jatkaa tarvittavaa hoitoa.
Vaikeita paleltumia pyritään hoitamaan nykyisin niin sanotulla aktiivisella hoidolla, johon voi kuulua muun muassa liuotushoitoa. Tarkoituksena on estää mahdollinen amputaatio.
Sekä Haataja että Lindford muistuttavat, että hoito on mennyt Suomessa eteenpäin uuden niin sanotun aktiivisen hoidon myötä.
Aiemmin vamman saatettiin antaa kehittyä rauhassa, jonka jälkeen – jopa viikkojen tai kuukausien päästä – tehtiin tarvittavat mahdolliset amputaatiot.
– Vaikeiden paleltumavammojen nykyinen, aktiivinen hoito tarkoittaa kudosvaurion ja kuolion minimoimista verisuonitukoksia estävällä lääkityksellä, esimerkiksi liuotushoidolla, Haataja kuvailee hoidon muutosta.
*Korjaus: Muutettu termi syvä paleltumavamma muotoon vaikea paleltumavamma.
'6:45
