Tanska/Suomi/Saksa/Norja/Ruotsi/Britannia 2007. Ohjaus: Peter Flinth. Käsikirjoitus: Hans Gunnarson – Jan Guilloun romaanisarjasta. Tuottaja: Waldemar Bergendahl. Kuvaus: Eric Kress. Leikkaus: Olivier Bugge Coutté, Anders Villadsen. Musiikki: Tuomas Kantelinen. Pääosissa: Joakim Nätterqvist, Sofia Helin, Morgan Alling, Bibi Andersson, Simon Callow, Nicholas Boulton, Milind Soman, Vincent Perez. Kesto: 139 min.
Rapakon tällä puolella tehtyä elokuvaa, jossa puhutaan monia kieliä ja joka yrittää miellyttää kaikkia tuottajaosapuoliaan, kutsutaan yleisesti termillä "eurovanukas" (europudding). Tämän kyseenalaisen nimityksen ansaitsee myös tuliterä toimintaspektaakkeli Arn – Temppeliritari.
Ruotsalaisen bestselleristin Jan Guilloun länsigöötanmaalaisesta sankarista, Arn Magnussonista, kertovan romaanisarjan kaksi ensimmäistä kirjaa on sovitettu elokuvaksi suurella rahalla. 25 miljoonaa euroa ei vielä Hollywoodissa huimaa päätä, mutta Pohjoismaiden, Saksan ja Britannian yhteisponnistuksena summa on huomattava. Jo tästä syystä on todella harmillista, ettei yhteinen aikaansaannos ole mistään kotoisin.
1100-luvun muinais-Ruotsista alkavan tarinan sankari on munkkien sotilaaksi koulima nuorukainen Arn (Joakim Nätterqvist), joka lähetetään heiluttamaan ristin miekkaa Pyhälle maalle. Juro nuorukainen joutuu taistelutantereelle rangaistukseksi luvattomasta romanssista: Folkungien dynastian vesa Arn on rakastunut vihollisklaanin kaunottareen, Ceciliaan (Sofia Helin).
Tapahtumien taustalla jyllää kamppailu Göötanmaan vallasta. Arn saa lähtöpassit Pyhälle maalle myös siksi, että hänet tiedetään väkivalloin syrjäytetyn kruununperillisen ystäväksi. Nuoren miehen teurastaessa saraseeneja sulhoaan kaihoava Cecilia riutuu vankina luostarissa.
Raha haisee, kun katselee tanskalaisen Peter Flinthin ohjaamaa spektaakkelia. Sikariportaan lompakon paksuus paljastuu viimeistään siinä vaiheessa, kun päästään ristiretkitunnelmiin Marokon Quarzazateen. Fiilis on kuin Ridley Scottin Kingdom of Heavenissä konsanaan. Rinnastus on myös relevantti, sillä Arnin linnoituslavasteet rakennettiin alun perin juuri Scottin jähmeää eeposta varten. Arn on kuitenkin – jos mahdollista – vieläkin ulkokohtaisempi tekele kuin pitkäpiimäinen Kingdom of Heaven.