Väki vaihtui tänään kasarmeilla, kun 14 000 uutta alokasta aloitti tänään varusmiespalveluksensa. Alokkaista vajaa 300 oli tänä vuonna naisia. Varusmiesten kunto on ollut viime vuosina syynissä ja armeijassa alokkaiden kuntoon suhtaudutaan vakavasti.
Varusmiehet jaetaan heti alussa kuntonsa puolesta tasoryhmiin, eikä marssimiseen tarkoitettuja maihareita nähdä jalassa heti.
– Tässä on kyseessä sama asia, kun nainen tai mies käy ostamassa itselleen uudet kävelykengät. Uudet kengät täytyy sisäänajaa. Tästä on kysymys. Nuoret ovat tottuneet lenkkitossujen käyttöön. Sitten kun tullaan pikkusen jäykempään ja painavampaan varsikenkään, niin sen ominaisuudet ovat erilaiset, kertoo Puolustusvoimien liikuntapäällikkö Matti Santtila.
Tasoryhmät fyysisen kunnon mukaan
Lenkkitossut vaihtuvat varsikenkiin vähitellen kunnon noustessa. Näin vältetään esimerkiksi marssimurtumat ja muut vammat, joita jäykät varsikengät voivat huonolla tuurilla aiheuttaa.
Yli puolet varusmiehistä palvelee vähintään 270 vuorokautta, joten kunnon kohotukselle on myös varattu aikaa. Alokkaat jaetaan heti kuntonsa puolesta tasoryhmiin.
– Tasoryhmät ovat avainedellytys varusmieskoulutuksen järjestämiseen, koska kaikilla ei tietenkään voi olla samanlainen tausta ja kokemus liikunnasta. Mitä paremmin nämä fyysiset ominaisuudet pystytään huomioimaan, sen paremmin sitten päästään koulutuksessa eteenpäin ja saadaan ne tulokset mitä ollaan hakemassa, Santahaminan varuskunnassa työskentelevä kaartin pataljoonan komentaja Rainer Peltoniemi kertoo.
Tasoryhmien kehitys jatkuu
Puolustusvoimat hakee siis varusmiehiltä parempaa fyysistä kuntoa koko palveluksen ajan. Tasoryhmät auttavat jaksamaan sopivalla rasituksella. Joukko-osastojen väliset erot tasoryhmien toteutuksessa ovat kuitenkin isoja.
– Joissakin joukko-osastoissa vedetään täysillä ja tehdään niin kuin ohjeissa lukee. Jossain joukko-osastoissa sitten pikkusen oiotaan. Tämä on se haaste joka meillä on, toteaa Santtila