Antti Pihlakoski on valittu Suomen urheiluliiton SUL:n uudeksi puheenjohtajaksi. Helsingin yleisurheilun MM-kisojen toimitusjohtajana toimiva Pihlakoski valittiin SUL:n johtoon lauantaina Vantaalla pidetyssä liittovaltuuston kokouksessa.
44-vuotias Pihlakoski valittiin ensimmäisellä äänestyskierroksella. Hän sai liittovaltuustolta 29 ääntä, kun kansanedustaja Arto Bryggare keräsi 15 ja lääkintäeversti Seppo Rehunen kaksi ääntä.
Pihlakoski seuraa tehtävässään kansanedustaja Ilkka Kanervaa, joka ehti johtaa liittoa vuodesta 1990 lähtien. Kanerva luopui tehtävästään kaksivuotisen kautensa puolivälissä, joten Pihlakosken alkava kausi puheenjohtajana on yksivuotinen.
Pihlakoski menestyi juniorina yleisurheilussa. Hän on edelleen 16-vuotiaiden 800 metrin SE-mies. Sittemmin hän on puurtanut menestyksellä SUL:n markkinointijohtajana ja toimitusjohtajana.
- Huippu-urheilussa on kiinnitettävä erityishuomio urheilijan ympärille rakentuvan joukkueen osaamiseen - niin valmennus- ja markkinointiasioissa kuin urheilun tukitoimiin liittyvissä kysymyksissä, Pihlakoski sanoo.
Puheenjohtajana Pihlakoski uskoo kykenevänsä konkreettisesti auttamaan kotimaisia huippuyleisurheilijoita ja valmentajakuntaa kansainvälisten kontaktiensa avulla.
- Minulla on yleisurheilututtuja varmaan sadassa maassa maailmassa. Ei ole ongelma saada kontakteja maailman parhaisiin valmentajiin ja varmistaa kunkin yleisurheilulajin parhaiden valmentajien jatkokoulutus niin että he pääsevät paikan päälle eri lajien parhaiden valmentajien luo näkemään mitä työ käytännössä on. On hyvä, jos kykenemme tuomaan Suomeen huippuvalmentajia pitämään valmennusklinikoita. Uskon kuitenkin, että vain näkemällä itse, missä olosuhteissa ja miten työt huippuryhmissä tehdään, voidaan saada ideoita, joilla omaa valmennuslinjaa voidaan kehittää, Pihlakoski linjaa.
Rahaa ohjaajille ja valmentajille
Seuratyössä Pihlakosken teesi on seurojen johdon toiminnan kehittäminen ja tukeminen.
- Usein puhutaan seuratoiminnan tukemisen tarpeesta, mutta minusta pitää puhua seuratoiminnan johtamisen tukemista. Jos yleisurheilusta tehdään niin innostava juttu, että kaupunkien ja kuntien parhaat voimat ovat vetämässä yleisurheilutoimintaa ja heille on siihen hyvät toimintamallit, niin eihän tässä ole mitään hätää, Pihlakoski uskoo.
- Tavoitteeni on lisätä seurojen johtajien ja johtokuntien työn arvostusta. Siihen löytyy monia tapoja, kuten tarjota heidän käyttöönsä hyväksi havaittuja toimintamalleja eri puolelta maailmaa. Tähän liittyen liiton johdon on jalkauduttava enemmän kentälle ja tämän aion myös tehdä, Pihlakoski lupaa.
Pihlakoski vakuuttaa, että parantamalla seuratoiminnan laatua löytyy helpotusta niin krooniseen valmentaja- ja ohjaajapulaan kuin seurojen talousongelmiin.
- Seuroissa on ohjaaja-valmentajapulaa, se tiedetään, mutta ensisijainen ongelma on siinä, että seurojen johtamiseen ei tahdo aina löytyä puhtia. Hyvin organisoidussa seurassa ohjaajapula poistuu tai lievittyy, ja samalla toiminnan määrä kasvaa ja taso kohenee, Pihlakoski sanoo.
- Kun toiminnan määrä ja laatu paranevat, seurojen rahoitus paranee, koska tuolloin toiminnasta voidaan ottaa kunnon maksu. Yleisurheilu on perinteisesti ollut harrastajilleen lähes maksuton laji. Kun maksuja nostetaan, osa rahasta voidaan ohjata valmentajille ja ohjaajille, jolla varmistaa sitoutuminen ja toiminnan laadun kehitys. Vähävaraisuus ei saa kuitenkaan olla yleisurheilemisen esteenä, maksu tai osa siitä tulee voida suorittaa myös seuran talkootyönä, Pihlakoski ehdottaa.
(MTV3-STT)