Angry Birdsien avaruusmatka alkoi – mihin Rovion matka jatkuu?

Tänään julkaistu Angry Birds Space on odotetusti noussut latauslistojen kärkeen.

Suomalaisen Rovio-yhtiön menestyspelin uusin osa vie sikoja vihaavat linnut avaruuteen. Uutena ominaisuutena pelissä voi hyödyntää eri planeettojen painovoimaa lintuja singotessaan.

Pelin julkaisua on saatellut yhteistyö muun muassa Nasan ja National Geographicin kanssa. Suomessa peliä juhlistettiin Kampin kauppakeskuksessa Helsingissä.

Uusi versio on julkaistu samanaikaisesti Apple- ja Android-mobiililaitteille sekä Mac- ja PC-tietokoneille.

Suomen menestyksekkäin peli on saanut jälleen jatko-osan.

Tätä kirjoittaessani en ole peliä pelannut. Uskallan kuitenkin jo väittää, että se on lajityypissään paras.

Mutta kun markkinointijohtaja Peter Vesterbacka kuvaa näkevänsä Rovion Disneynä, paatuneen pelaajan sydän itkee verta.

Latasin itse Angry Birdsin joulukuussa 2010. Peli oli tuolloin ollut markkinoilla jo vuoden ja nautti jo poikkeuksellista suosiota.

Vaikka samantyyppisiä pelejä oli jo ollut markkinoilla, Angry Birdsin huolella hiottu pelikokemus oli omaa luokkaansa. Se kiteytyi lintujen puoliksi tukahdutettuun ärinään, joka jatkui pelaajan pitäessä taukoakin. Sille hihittelivät pelaajat ympäri maailmaa, mukaan lukien talkshow-isäntä Conan O’Brien.

Pian peliin sisällytettiin mahdollisuus ostaa lisärahalla lintu, jolla vaikeasta tasosta pääsee läpi. Lisäostosnappi sijoitettiin käyttöliittymän paraatipaikalle.

Jotkut pelaajat sijoittivat itseään jo pingotettuun ritsaan.

Onneksi bisnes ei ole tunkeutunut itse peliin samaan tahtiin kuin yhtiö on levittäytynyt uusille markkinoille. Lintujen imussa saadaan nimittäin myytyä vaikka mitä. Olisi tyhmää olla tarjoamatta krääsää faneille, etenkin jos joku muu käärii niistä rahaa piraattituotteilla.

Pelaajakin ymmärtää, että tarvitaan markkinointia, jotta ihmiset maailmalla kuulisivat suomalaispeleistä kuten Alan Wake ja Death Rally. Ja jotta ihmiset löytäisivät tiensä käyttöliittymästään kehutun Applen poikkeuksellisen kehnossa sovelluskaupassa.

Ymmärrän, että jokainen meistä ei osta konsolipeliä samalta istumalta, kun näkee sen kehittäjän pelaavan sitä televisiossa hieman haikeana siitä, ettei peli ottanut tulta alleen.

Rahassa mitattuna peliteollisuus kilpailee jo samassa sarjassa musiikin ja elokuvien kanssa, mutta kulttuurillinen merkitys juoksee perässä. Suurelle yleisölle pelit eivät ole vielä osa identiteettiä, tarkoittaen sitä, että tiettyä peliä pelaamalla ihminen ilmaisisi jotain itsestään.

Paatuneelle pelaajalle Disney ei ole se juttu.

Tällä hetkellä Disney-vertaus tuo mieleen rahan jauhamisen kaikesta mahdollisesta, mihin vain Mikki Hiiren ärsyttävän naaman saa ikuistettua. Olisipa Vesterbacka maininnut vaikka Rockstar Gamesin ja sanonut vievänsä linnut tulevassa megatuotannossa väkivaltaiseen jengisotaan.

Tai no, onhan Disneyllä oma peliyksikkö. Julkaistujen ja kehitettyjen pelien listalla on niitä nimikkeitä, jotka näyttävät tuttuine hahmoineen kivalta tavaratalojen joululahjakonsoleiden kytkyinä. (Todettakoon Disneyn puolustukseksi, että listalta löytyy myös kulttiklassikko Stunt Island vuodelta 1992.)

Ajatellaan ihan tavallistakin kuluttajaa. Angry Birdsin yli 700 miljoonaa latausta kertovat uskosta laatuun. Nyt poikkeuksellinen peli yhdistetään yhä enemmän tavanomaiseen tavaraan. Gurumainen pelikehitys ei muunnu hyväksi lasten leikkipuistoksi. Tämän jutun kuvan kakut ovat tuskin lajissaan parhaita, vaikka niillä on tyylikkään yrmeät nokat.

Rovio-yhtiön tarinasta tulee usein siteerattu esimerkki siitä, mitä nopea kasvu voi tehdä pienelle yhtiölle. Toivottavasti yhtiö osaa vaalia sitä, mistä sen menestys on peräisin.

Sinä päivänä, kun yhtiö lanseeraa Angry Birds -kananmunat, olen viimeisen lintuni singonnut.

Lue myös:

    Uusimmat