Ammunta kuului asiaan jo ensimmäisissä nykyaikaisissa olympiakisoissa Ateenassa 1896. Se on ollut ohjelmassa kaikissa kisoissa paitsi vuosina 1904 ja 1928. Alkuvuosina kisaohjelmaa kasvattivat monenlaiset joukkuekilpailut. Vuodesta 1932 lähtien olympia-ammunnoissa on kilpailtu kuitenkin vain henkilökohtaisissa lajeissa.
Naiset pääsivät ampumaan miesten joukossa Mexicossa 1968. Ensimmäiset naisten omat kivääri- ja pistoolilajit tulivat ohjelmaan vasta 1984. Barcelonassa 1992 kiinatar Zhang Shan voitti kultaa skeetissä, minkä jälkeen naiset ovat saaneet omat kilpailunsa myös haulikkolajeissa.
Ammunnan olympiaohjelmaa on Pekingissä karsittu kahdella lajilla. Olympiakiväärin poistumisen myötä ohjelmaan ei kuulu enää yhtään liikkuvaan maaliin ammuttavaa riistamaalikilpailua. Hirviammunta oli olympialajina 1912–24 sekä 1952–56, villikarju 1972–88 ja ilma-aseella ammuttu olympiakivääri 1992–2004. Toinen karsittu laji on naisten kaksoistrap. Peruskilpailun jälkeiset erilliset, laukaus kerrallaan ammuttavat finaalit otettiin olympiatasolla käyttöön Soulissa 1988. Suomen ampujat ovat Lontoosta 1908 lähtien osallistuneet kaikkiin olympiakisoihin lukuun ottamatta Los Angelesiä 1932. Ensimmäiset mitalit saatiin jo Tukholmassa 1912.
Kiväärilajit
Vanhin olympiakisojen kiväärilaji oli sotilaskivääri, joka jäi pois olympiaohjelmasta 1924 jälkeen. Vapaakiväärillä 300 metristä ammuttiin viimeisen kerran Münchenissä 1972. Nykyisenkaltaisesta pienoiskivääristä tuli olympia-ase 1952, ilmakivääristä 1984.
Suomi on voittanut kiväärilajeissa 3 hopeaa ja 2 pronssia. Viimeisin mitalistimme on Juha Hirvi, joka saavutti hopeaa pienoiskiväärin kolmiasentokilpailussa Sydneyssä 2000. Hirvi oli lähellä saman lajin mitalia jo Barcelonassa 1992, jolloin hän voitti alkukilpailun, mutta putosi finaalissa neljänneksi. Naisten kiväärilajeissa Suomen paras sijoitus on Pirjo Peltolan viides tila ilmakiväärillä Soulissa 1988.
Pistoolilajit
Erilaiset pistoolilajit ovat kuuluneet olympiaohjelmaan alusta lähtien. Nykyisen kaltainen vapaapistoolikisa ammuttiin ensi kerran 1936. Kuvioammuntakilpailu sai nykymuotonsa (”olympiapistooli”) 1948. Ilmapistooli tuli mukaan 1988.
Suomen pistooliampujat ovat voittaneet yhteensä 3 kultaa, 1 hopean ja 2 pronssia. Kaikki ammunnan kultamitalimme ovat pistoolimiesten ansiota: Pentti Linnosvuo voitti vapaapistoolin 1956 ja olympiapistoolin 1964, Väinö Markkanen vapaapistoolin 1964. Viimeisin Suomen pistoolimitali on Rauno Biesin pronssi olympiapistoolilla Los Angelesista 1984. Naisten pistoolilajeissa ei Suomella ole aiemmin ollut edustusta. Pistooliampujilla on usein pitkä ura. Saksalainen Ralf Schumann on hallinnut olympiapistoolia vuodesta 1988 lähtien. Kiinalainen Wang Yifu on 20 vuoden aikana ampunut 6 mitalia miesten lajeissa, serbialainen Jasna Šekari vuodesta 1988 lähtien viisi (1–3–1) naisten kilpailuissa.
Haulikkolajit
Savikiekkoja rikottiin jo Pariisissa 1900, missä ohjelmassa oli myös elävien kyyhkysten ammuntaa. Nykyisenkaltainen trap oli olympiakisoissa ensi kerran 1960, skeet 1968. Kaksoistrap tuli mukaan miehille ja naisille 1996. Trap ja skeet lisättiin naisten ohjelmaan Sydneyssä 2000, mutta kaksoistrap on poistettu siitä Pekingissä.
Suomi sai ensimmäiset haulikkomitalinsa Pariisin kisoissa 1924: Konrad Huber voitti hopeaa ja joukkue pronssia. Seuraavaa olympiamitalia saatiin odottaa 80 vuotta. Ateenassa 2004 Marko Kemppainen otti skeetin hopeaa hävittyään kultamitalin vasta finaalin uusintalaukauksilla. Naisten haulikkolajeissa Suomen paras olympiasaavutus on Riitta-Mari Murtoniemen viides tila kaksoistrapissa 1996.
Suomen mitalit
1912 P hirviammunta, kertalaukaukset Nestori Toivonen
P hirviammunta, kertalauk., joukkue
1920 H hirviammunta, kertalauk., joukkue
P hirviammunta, parilauk., joukkue
P sotilaskivääri 300 m makuu, joukkue
1924 H haulikkoammunta Konrad Huber
P haulikkoammunta, joukkue
P pistooli, kuvioammunta Lennart Hannelius
1948 H vapaakivääri 3 x 40 ls Pauli Janhonen
1952 H pienoiskivääri 3 x 40 ls Vilho Ylönen
P hirviammunta Tauno Mäki
1956 K vapaapistooli Pentti Linnosvuo
P vapaakivääri 3 x 40 ls Vilho Ylönen
1960 H olympiapistooli Pentti Linnosvuo
1964 K vapaapistooli Väinö Markkanen
K olympiapistooli Pentti Linnosvuo
1984 P olympiapistooli Rauno Bies
2000 H pienoiskivääri 3 x 40 ls Juha Hirvi
2004 H skeet Marko Kemppainen